Onko kellään hyviä kokemuksia uusperheistä?
Mietin vain, kun niitä huonoja kokemuksia kuulee jatkuvasti.
Mutta onko äiti- tai isäpuoli ikinä kiva? Onko puolison lapsiin kehittynyt hyvä suhde? Onko exän uusi puoliso jopa mukava ihminen, jonka kanssa on kiva viettää aikaa?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Eikö oikeasti muka kellään? En usko.
Uusperheen vanhempana minulla on sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Myönteistä on että minulla ja puolisollani on toistemme lasten kanssa hyvät välit, ja myös lapset tulevat niin hyvin toimeen toistensa kanssa että pitävät toisiaan sisaruksina. Kielteiset kokemukset liittyvät pelkästään minun ja puolisoni eksien toimintaan. Olemme kyllä heitä kohtaan kohteliaita ja välttelemme provosoitumasta mistään mitä he tekevät. Olemme ilmaisseet heille haluavamme olla heidän kanssaan hyvissä väleissä, mutta aikuisia ihmisiä ei valitettavasti voi kasvattaa. Ja heidän kanssaan on vain kyettävä toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheen vanhempana minulla on sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Myönteistä on että minulla ja puolisollani on toistemme lasten kanssa hyvät välit, ja myös lapset tulevat niin hyvin toimeen toistensa kanssa että pitävät toisiaan sisaruksina. Kielteiset kokemukset liittyvät pelkästään minun ja puolisoni eksien toimintaan. Olemme kyllä heitä kohtaan kohteliaita ja välttelemme provosoitumasta mistään mitä he tekevät. Olemme ilmaisseet heille haluavamme olla heidän kanssaan hyvissä väleissä, mutta aikuisia ihmisiä ei valitettavasti voi kasvattaa. Ja heidän kanssaan on vain kyettävä toimimaan.
Mitä ne exät sitten tekevät?
Meidän uusperheessä hommat kyllä toimii. Olen siis äitipuoli. Bonuslapseni äiti on tosi fiksu ihminen ja oletan, että hän myös arvostaa minua ja sitä mitä olen hänen tyttärensä eteen tehnyt (äitienpäivänä muistaa myös minua!). En sano että tämä aina on ruusuilla tanssimista ollut, mutta ei mitään isompia ongelmia.
Meillä toimii. Molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä, vanhimmat lapset aikuisia, nuorin 14 v. Naimisissa 10 + v.
Toki mukana on ollut onneakin, mutta väitän seuraavien asioiden olevan olennaisia asioita:
- lähdimme siitä, ettei kenenkään elämä saa huonontua yhteenmuutosta, eli saavutetut edut pidettiin. Onnistui, koska mies teki pitkää päivää ja tuli kotiin myöhään
- lapsilla sama elintaso, eli saman hintaisia lahjoja tms.
- kumpikin kantoi kasvatusvastuun omista lapsistaan. Kierrötimme käskyt biologisen vanhemman kautta, jotta bonus on hyvin ja oma vanhempi pahis.
- kumpikin kantoi hoito- ja viihdytysvastuun omista lapsistaan. Eli jos miehen lapset tuli, niin mies oli myös paikalla.
- kumpikaan ei ole nipottaja
Tietty yksi suurimmista tekijöistä on miehen luonne ja se, että miehen lapset on äitinsä tiukassa kurissa kasvattamia. Meillä ongelmia aiheutti yksi minun lapseni sekä minun eksäni. Mutta mies ei häiriintynyt. Onneksi ne ajat on takana päin.
uppista