Ahdistaa oman perheen joulu

Vierailija kirjoitti:

Ei Kreikka ole mikään talvilomakohde. Yksin saisit altaalla värjötellä, jos siellä nyt edes on hotellit auki.

No, miten sen ottaa - ihan hyvä talvilomakohde jos haluaa elää "paikalliselämää" ilman paljoa muita turisteja eikä kaipaa sitä aurinkolomaa. Hotelleja ja ravintoloita on tietysti auki, ei tietty ihan pienimmissä kylissä. 

Lapsia ahdistaa kun äiti on kännissä taas ;-(

Mullapas on lystiä. Istun kerrostalossa, kynttilän valossa ( huomaa juhlariimi :)  )

Maalla oli kaikki 5 vaille valmista, kylällä vesijohtoon luiskahti pari bakteeria... veden keittäminen jopa hampaiden pesuun ja tiskaamiseen... -> sinne jäi pihasauna hämärän hyssyyn... auton nokka isolle kurkolle eikun kirkolle 150 km

Taloyhtiön joulusauna, puoliso vinoili, että helpolla pääsee... hän on saunamajuri ruukannut olla...

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen äiti minullakin lapsuudessani oli. Kaikki joulut menivät pilalle kun hän oli niin huonolla tuulella.

OIiskohan saattanut olla huonolla tuulella siksi, että muu perhe odottaa Joulun Ihmettä. Että tonttu siivoaa ja koristelee kodin, toinen tonttu tekee jouluruuat, kolmas kattaa ne pöytään. Joulupukki tuo tietysti lahjat, ettei rahaa mene. Odotellessa isi ja lapset hupailevat, isi ehkä siemailee glögiä.

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehelle ainoa oikea on piilotettu! Keskeytän koristelun ja menen vaatehuoneeseen, otan laatikon, jossa lukee Joulu ja sieltä pöytäliinan. Miehen mielestä se pitää silittää, joten missä on silityslauta ja -rauta. Outoa, nekin ovat edelleen omilla paikoillaan, mies nyt vaan ei keksi, mihin minä ne olen laittanut.

Tätä jatkuu koko tämä päivä, mies tekee ns. vääriä asioita väärään aikaan väärällä tavalla ja tulee hetki hetkeltä vihaisemmaksi, koska minä pilaan hänen joulunsa.

Minä en ole meillä ainoa kotitöitä tekevä, arkena mies kutakuinkin kykenee huolehtimaan asioista (mutta ei astioista), jouluna korostuu se, että hän on ainoa, joka tietää, miten pitää olla ja kaikki muiden tekeminen on huonosti ja väärin ja hänen on pakko korjata tilanne.

Kun saamme kuusen koristeltua, mies tulee paikalle, rääpii koristeet pois ja sanoo, että ette te tätäkään sitten osanneet tehdä. Hän joutuu yksin koristelemaan uudestaan, koska vain hän tietää, miten kynttilät ja joulupallot ovat oikeilla paikoilla.

Semmoinen joulu meillä.

Tosi ilkeä ja pirullinen aloitus Jouluaatto aamuun.

Ap:n kirjoittama tilanne on todella harvinainen Suomessa.  Suomessa, jolla on erittäin pitkät perinteet joulunvietosta.  Joulurauhasta,  haudoilla käynnistä, joululahjoista, jouluateriasta, joulunvietosta yleensä.

Sehän ja tuo kaikki riippuu siitä millaisen;

- kasvatuksen ja perinteet, on itse lapsena saanut

- miten joulua on omassa lapsuudessa ja nuoruudessa vietetty

- ja miten on siirtänyt nuo perinteet omille lapsilleen, omaan perheensä, ja sopinut niistä

  puolisinsa kanssa

Ei omista epäonnistumista voi muita syyllistää.  Kaikki käytös, perinteet, muiden kohtelu, lähtee ja saa alkunsa jo omasta lapsuuskodista.

Ne kaikki sieltä saadut henkiset  " eväät"  ihminen siirtää tulevaisuuteensa.

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehelle ainoa oikea on piilotettu! Keskeytän koristelun ja menen vaatehuoneeseen, otan laatikon, jossa lukee

Miksi ihmeessä te alatte valmistelemaan joulua jouluaattona? 

Astiat olisi voinut pestä vaikkapa eilen.

Itse otin kinkkumittarin esille, kun kinkku tuotiin lämpimään ja laitettiin pussiin. Tuolloin mittari laitettiin valmiiksi kinkun kylkeen, ei kai sitä aleta etsimään, jos kinkku on ollut jo uunissa tunteja. 

Ja pöytäliinakin etsitään jouluaattona? On teillä ihme perhe. Mahtaa lapsille jäädä ikäviä muistoja tuollaisesta säätämisestä. 

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehelle ainoa oikea on piilotettu! Keskeytän koristelun ja menen vaatehuoneeseen, otan laatikon, jossa lukee

Oi, meillä oli jokseenkin samaa! Mies taantui äidikseen - ne on ne lapsuuskodin jouluperinteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehelle ainoa oikea on piilotettu! Keskeytän koristelun j

Astiat pestiin jo eilen ja tänään sinne koneeseen olivat päätyneet aamiaisastiat. Miten teillä, syötiinkö aamupala kertakäyttöastioista vai miten astianpesukone on tyhjillään?

Mies hoitaa kinkunpaiston, kinkkumittari on omalla paikallaan, joten sitä ei mielestäni tarvitse etsiä. Minunkin mielestäni mittari laitetaan kinkkuun ennen kuin kinkku uuniin, mutta miehen mielestä niin ei pidä tehdä. Kunnioitan päätöstään.

Pöytäliina vaihtui jo eilen, mutta tänään mies hoksasi, että eipä ole hänen lemppariliinansa, joten vaihtoon menee. Taas kerran miehen päätös, kunnioitan sitä, vaikka itsekseni mietin, että olisit jo eilen voinut sanoa, että tänä jouluna on vihreän liinan vuoro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehell

Meinaatko, että meidän astianpesukoneeseen ei mahdu kuin muutama kippo vai mitä oikein ajat takaa?

Eilen pyöräytin ohjelman läpi, purin astiat pois koneesta. Tänään laitoin aamun astiat koneeseen (ne ovat siellä). Meillä on kaapit täynnä astioita, sen kun ottaa tarvitsemansa. 

Anna kun arvaan: ap on viimisen kuukauden ajan ollut naama norsunvitulla, raivosiivonnut ja tehnyt ruokia, mitä kukaan ei oikeasti halu syödä. Oikeasti perhe olisi vaan halunnut rentoutua, mutta marttyyri ap on kiristänyt tunnelmaa koko kuun

Nyt yhtäkkiä ap esittää että kaikki olisi hyvin kulissijoulussa, mutta perhettä ei kiinnosta. Ap:lle uusi syy urhiutua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliina

Miksi astianpesukokeessasi on kippoja, eikö pesuohjelmaa olisi voinut pyöräyttää jo eilen kuten tuossa aikaisemmin ohjeistettiin. Ei aattona voi pestä astioita, sehän on palstatotuus, aattona astianpesukoneen tulee olla tyhjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niin paljon helpompaa ja vaivattomampaa olla pahalla päällä kuin hyvällä päällä. Siksi jokainen mahdollisuus vittuuntumiseen kannattaa käyttää, pääsee aina helpommalla.

Näin o! Turha pinnistely loppuu siihen kun saa hyvän syyn suuttua, ja sitä sitten vaan jatkaa niin kauan kuin siitä on hyötyä.

Miksihän kukaan haluaa olla pahalla päällä ja hyvällä tuulella olo on pinnistelyä? 

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliinaa. Sama juttu kuin kinkkumittarin kanssa, se miehelle ainoa oikea on piilotettu! Keskeytän koristelun ja menen vaatehuoneeseen, otan laatikon, jossa lukee

Ja kun olet keskustellut miehesi kanssa tästä joka joulu toistuvasta kuviosta, niin mitä hän on sanonut?

Millaisia ovat olleet hänen lapsuutensa joulut? Iloa vai ainaist valitusta ja rutinaa?

Vierailija kirjoitti:

Tosi ilkeä ja pirullinen aloitus Jouluaatto aamuun.

Ap:n kirjoittama tilanne on todella harvinainen Suomessa.  Suomessa, jolla on erittäin pitkät perinteet joulunvietosta.  Joulurauhasta,  haudoilla käynnistä, joululahjoista, jouluateriasta, joulunvietosta yleensä.

Sehän ja tuo kaikki riippuu siitä millaisen;

- kasvatuksen ja perinteet, on itse lapsena saanut

- miten joulua on omassa lapsuudessa ja nuoruudessa vietetty

- ja miten on siirtänyt nuo perinteet omille lapsilleen, omaan perheensä, ja sopinut niistä

  puolisinsa kanssa

 

Ei omista epäonnistumista voi muita syyllistää.  Kaikki käytös, perinteet, muiden kohtelu, lähtee ja saa alkunsa jo omasta lapsuuskodista.

Ne kaikki sieltä saadut henkiset  " eväät"  ihminen siirtää tu

Aikuinen voi korjata omaa käytöstään. Minä en toista äitini täydellisiä erittäin työläitä jouluja, jotka usein sisälsivät äidin täydellisen kilahtamisen. 

Olet väärässä seurassa, etsi kivempaa. Oma jouluni on niin leppoisa, että hymyilyttää. Parasta on loma töistä, seurana itselleni maailman tärkein henkilö, syömme ja juttelemme kaikesta, illalla herkkuja leffan kera. Lahja-,siivous-,joulukoristeet-hässäkästä ollaan luovuttu jo vuosia sitten.

Vinkkivitonen kaikille: on olemassa muitakin tapoja viettää joulua kuin se Suomessa yleisesti hyväksytty toimintamalli (hiki hatussa väsäät lahjapaketteja, raivosiivoaminen, stressikohtaukset kaupoilla, lähipiirin sättiminen kun kiukuttaa, joulukuusen ostovtutus kun mikään ei ole tarpeeksi uniikki yksilö, jouluvalojen johdon selvittelyangsti jne). Hyvää joulua silti kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jatkamme kuusen koristelemista, mies etsii pöytäliina

Meinaan, että vaikka eilen olisi pesty koneellinen astioita, niin tänään sinne on jo ehditty laittamaan likaisia. Ja mies keräilee sinne tänne jättämiään yksinäisiä lautasia ja kuppeja järjestellen astiat koneeseen hänen tavallaan, jolloin lautaset ovat aivan kiinni toisissaan (mahtuu enemmän!) ja nostelee smoothiekulhoja mukien päälle siten, että vesi pääsee mahdollisimman huonosti kiertämään.

Mutta toki sinä tämän kaiken tiesit, kunhan halusit ihmetellä, että miksi ette tee kuten minä. Voisit olla mieheni sisko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka joulu päätän, että tämä oli tässä.

Nytkin mies löysi astianpesukoneen ja siirtelee puoliksi täyttämässäni koneessa laseja ja kulhoja päällekkäin, jotta saa pitkin taloa keräämänsä astiat (noin 3 vko ajalta sinne tänne ripottelemansa) koneeseen ja noin 2 tunnin kuluttua saan kuulla, että hei, nää on ihan likaisia, miksi sä et ole putsannut konetta kuukausiin. Huokaus*

Seuraavaksi mies ryhtyy etsimään kinkuun paistomittaria (kinkku on ollut muutamia tunteja uunissa) ja kieltäytyy uskomasta, että mittari on omalla paikallaan laatikossa. Ei kuulemma ole. Kaikkien edellisten joulujen tapaan jätän kuusenkoristelun väliin, menen keittiöön, avaan laatikon ja otan sieltä paistomittarin.

Sen jälkeen minä ja lapset jat

Mistä jonkun ulkopuolisen pitäisi tietää teidän sairaat käyttäytymisenne?

-eri-

Voi hyvä ihme tätä teidän jouluahdistustanne! Minä tässä nautin aattoaamun rauhasta kahvia juoden, tytär lähti treeneihin ja mies vielä nukkuu.

Kodin laitoin valmiiksi jo 1.12. eli koristeet, joululiinat, kuusi sisälle ja terassille, ulkovalot, paljon LED-kynttilöitä (investoin tänä vuonna todella aidon näköisiin, sekä tuikkuihin että muihin kynttilöihin). Meillä on tosi jouluinen koti koko kuukauden ja pitkälle tammikuuhun. Pikkuhiljaa olen leiponut ja hankkinut ruokatarvikkeet. Siivooja kävi torstaina ja nyt vaan nautitaan. Laatikot paistan tänään, yöksi kinkku uuniin (meidän jouluateriamme on vasta joulupäivänä).

Rauhallista joulua kaikille, nauttikaa elämästä, joulusta ja mistä kukin nyt haluaa!