Oman elämäni sivuhenkilö

Tuntuu yksinäiseltä seurassa. Menin vanhemmilleni jouluksi, ja ketään ei kiinnosta elämäni tai mitä minulle kuuluu. Tehtäväni on olla kiinnostunut ja vaan kuunnella juttuja vanhempieni sekä veljeni elämästä, sekä viihdyttää veljeni lasta. Mutta ketään ei kiinnosta ehdottamani tekeminen tai mitä minulle kuuluu. Onko normaalia olla allapäin tämän takia? Tuntuu etten ole tärkeä kenellekään. Pitäisi kai kuitenkin olla kiitollinen että ei tarvitse viettää joulua yksin, mutta silti tuntuu että jos olisin yksin kuten yleensä, ei olisi niin yksinäinen olo, tekisin juttuja josta pidän.