Kuinka paljon pohdit valintojasi?
Niin, otsikossa kysymys. Oletko tietoinen siitä, miten elät ja toimit vai eleletkö vaan kummemmin pohtimatta?
Kumpikaan ei välttämättä nyt ole oikea tai väärä tapa, mutta kiinnostaa, miten ihmiset keskimäärin toimivat.
Lisäkysymyksenä vielä, mitkä asiat on tärkeitä, joissa pohdit ja valitset tarkoin ja mitkä asiat on sulle "ihan sama"?
Mulle tärkeää on panostaa vuorovaikutukseen omien läheisten kanssa, lisäksi arvostan hyvää oloa ja teen paljon valintoja,etten kuormitu liikaa. Siitä kärsin itse, mutta se valuisi myös läheisille. Töissä myös panostan siihen,mitä teen. En myöskään kuluta turhaan ympäristösyistä.
Kommentit (7)
Tätä pohtimista ja harkintaa pitäisi opettaa ihmisille vaikka ihan peruskoulussa. Ihmiset säästyisivät monilta vaikeuksilta, kun opettelisivat ajattelemaan asioita useammalta kannalta, ennen spontaania toimintaa.
Pohdin aivan liikaa ja tuntuu, että se estää minua elämästä ja pelkään valintojen tekemistä.
N28
Helppo ennustaa, että kohtaatte mt-ongelmia vuoden 2025 aikana.
Pyrin kyllä perusfiksuun ja turvalliseen ennakointiin pahimpien tilanteiden välttämiseksi, mutta muutoin menen paljon mielialan ja mielihalujen mukaan vähän sellaisella hällä väliä -asenteella. En tahdo olla liian järjestelmällinen tai suunnitelmallinen. Jos jotain tekee mieli ja siihen on mahdollisuus, sitten vaan menoksi.
Pohdin hyvinkin paljon, ja yritän miettiä aina tarkoin, miten mikäkin valinta vaikuttaa tulevaisuudessa. Olen myös tietoinen siitä, että vaikka olenkin tasainen ja rauhallinen järki-ihminen, minunkin tunteeni ovat ailahtelevaiset ja näin ollen esim. olen tiedostanut, että vaikka toisinaan saattaa tuntua vuodenkin putkeen, että haluan erota, niin olen huomannut että nämäkin ovat vaiheita, menevät ohi ja sitten tulee vaihe jolloin kiittää harkitsevaisuuttaan ja malttiaan, ettei ottanutkaan eroa.
Mietin kaikkea muutakin tarkoin. Yritän valinnoillani järjestää itselleni mahdollisimman stressittömän ja helpon elämän, koska erinäisiä vaikeuksia kaikille tulee kuitenkin, joten olisi hyvä että olisi resursseja ja voimavaroja aina näihin pahojen päivien varalle (aikaa, rahaa, terveyttä). Mietin jo nuorena esim että vaikka idylli omakotitalosta houkutti, tiesin miten paljon enemmän siinä asumismuodossa on töitä vs. kerrostalo. Ja että haluanko työpäivien jälkeen käydä harrastuksissa, vai tehdä lumitöitä/haravointia/puiden kantoa/tyhjentää tulipesiä tuhkista/putsata rännejä, valitsin järjellä jo silloin kerrostaloasumisen. Ja edelleen olen tyytyväinen. On enemmän aikaa muulle, vaikka vaan lepäämiselle. Tai jos olen vaikka kipeänä, ei tarvitse stressata kuka tulee tekemään lumityöt jne.
Kalenteria yritän täyttää maltilla, en täytä sitä edes kivalla tekemisellä liian täydeksi, koska tiedän tarvitsevani vapaata palautumisaikaa.
Lemmikkejä en ole hankkinut, koska ne sitovat liikaa, vievät rahaa, ja tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa.
Säästän mielummin rahani kuin ostan jotain hetken mielijohteesta, koska tiedän että aina tulee jotain yllättävää pakollista menoa, ja silloin säästän itseni stressiltä, kun rahaa on jemmassa.
Kaikkeen ei toki voi varautua, mutta paljoon voi. Osan stressitekijöistä voi omilla harkituilla valinnoillaan välttää kokonaan.
N43