Jos teini tai nuori aikuinen haluaa vapaa-ajalla vain pelata online-pelejä niin eihän seurustelusta tulisi mitään

Niinpä.

Pelikoneet pois!

Up

Minun tyttäreni löysi. Asuvat yhdessä jo viidettä vuotta.

Olin kerran Yhdysvalloissa asti häissä. Pari oli löytänyt toisensa nettipelin kautta. Mieheni, myös tutustunut heihin pelin kautta, oli best man, ja seurueissa oli muutenkin lähisukulaisten lisäksi heidän yhteistä peliporukkaa. Vihkivalat olivat täynnä viittauksia peliin ja heidän pelikokemuksiinsa. En tiedä löytääkö pelien kautta ihan normaaleinta kumppania, mutta he ovat toisilleen täydellisiä supernörttejä ja aivan ihana pari.

Seurustelun sijaan olisin ehkä huolissani sosiaalisesta kanssakäymisestä (jota voi harrastaa myös peleissä), riittävästä liikunnasta, säännöllisestä syömisestä ja nukkumisesta, ja muista terveen elämän perusasioista.

Lohdutuksena eivätpä sitä varmaan muutenkaan löytäisi.

Hyvin sitä ihminen pärjää ilman parisuhdetta, mutta jos opiskelu kärsii niin silloin on syytä ottaa se kone pois.

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran Yhdysvalloissa asti häissä. Pari oli löytänyt toisensa nettipelin kautta. Mieheni, myös tutustunut heihin pelin kautta, oli best man, ja seurueissa oli muutenkin lähisukulaisten lisäksi heidän yhteistä peliporukkaa. Vihkivalat olivat täynnä viittauksia peliin ja heidän pelikokemuksiinsa. En tiedä löytääkö pelien kautta ihan normaaleinta kumppania, mutta he ovat toisilleen täydellisiä supernörttejä ja aivan ihana pari.

Nuo on varmasti niitä ääripää nörttejä ketkä pelaavat yhtä ja samaa peliä vuosia. Itse pelailen välillä konsolilla ja en usko että minusta päälle päin voisi sanoa että pelaan. 

Näinhän se on. Mutta jos hoitavat opiskelut, saavat töitä ja elättävät itsensä niin kyllähän sekin on ihan ok elämä. Eivät välttämättä olisi niitä parhaita poikakavereita, aviomiehiä tai isiä niin ehkä parempi näin.

Jaa

Jotenkin voisi kannustaa sosiaalisuuteen.

Itse kyllästyin jossain vaiheessa peleihin. Nyt on vaimo ja kiva tytär. Tosin jaksoin nelikymppiseksi pelailla. Parhaassa tapauksessa voisi olla jo lapsenlapsia. Tällaisen takia väkimäärä laskee.

Eiköähän se pelaaminen jää vähemmälle silloin, kun alkaa kiinnostaa seurustelut...

Up

Harrastus se pelaaminenkin on.

Toki addiktio on aina haitallista...

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Mutta jos hoitavat opiskelut, saavat töitä ja elättävät itsensä niin kyllähän sekin on ihan ok elämä. Eivät välttämättä olisi niitä parhaita poikakavereita, aviomiehiä tai isiä niin ehkä parempi näin.

Nämä on tyttöjä. 

Ap

🎵YHTÄ AUTTAA VAIN JUMALA! AP:TA EI TUKEVINKAAN HUMALA!🎵🔥🔥🔥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran Yhdysvalloissa asti häissä. Pari oli löytänyt toisensa nettipelin kautta. Mieheni, myös tutustunut heihin pelin kautta, oli best man, ja seurueissa oli muutenkin lähisukulaisten lisäksi heidän yhteistä peliporukkaa. Vihkivalat olivat täynnä viittauksia peliin ja heidän pelikokemuksiinsa. En tiedä löytääkö pelien kautta ihan normaaleinta kumppania, mutta he ovat toisilleen täydellisiä supernörttejä ja aivan ihana pari.

Nuo on varmasti niitä ääripää nörttejä ketkä pelaavat yhtä ja samaa peliä vuosia. Itse pelailen välillä konsolilla ja en usko että minusta päälle päin voisi sanoa että pelaan. 

Käsittääkseni he pelasivat sitä peliä enää silloin tällöin, nostalgiamielessä. Heille oli tärkeämpää pelin kautta muodostunut ystäväporukka, joka pitää nykyään yhteyttä pelin ulkopuolella. En tiedä kuinka paljon he pelasivat ennen ja kuinka paljon pelaamisesta oli oikeasti vaan ystävien kanssa juttelua pelin sisällä.

Miksi sen pitäisi seurustella?

Jos nainen jää toiseksi peleille tai pornolle niin eipä naiset kovin häävejä ole. Lisäksi kun katsoo somesta jatkuvalla syötöllä trendejä joissa naiset julistavat miesvihaansa... no, kuka normaali nuori mies siihen haluaisi lähteä? 

Tsemppiä naiset, teille jää ne huonot miehet jotka ei pärjää ilman äitiä.