Olen liian dorka tähän maailmaan

INFP:nä ja sulkeutuneena femboyna olen käpertynyt hikikomoriuden ytimeen --- parantumattomaan haaveiluun. Liian korkeat kriteerit kaikkeen. Jopa oma elämä tuntuu olevan liian heikkoa laadultaan mutta ei ole psyykettä jolla rakentaa parempaa.

Pelkään olevani liian hölmö ja nolo kun mielikuvitus laukkaa. Se on kuitenkin ainut Jumalan suoma lahja mulle.