Läheisen kuolema joulun alla
Kehtaako viettää joulua, kun läheinen kuoli yllättäen eilen? On kaikki jo ostettu valmiiksi ja koristeet laitettu. Kuollut on miehen isäpuoli, täysin yllätyksenä tuli poismeno. Otanko joulun nyt pois ja jouluateriankin pidän vasta myöhemmin, siihenkin on kaikki jo hankittu? Mies ei vaikuta kovin halukkaalta keskustelemaan asiasta. Meillä ei ole lapsia. Sen verran sai suutaan auki, että hänen äitinsä lähtee jouluksi pois kotoa, eikä käydä siellä niinkuin oli tarkoitus.
Kommentit (42)
Joulu menee painollaan ohi, luulisi ymmärrystä löytyvän läheisiltä
Vierailija kirjoitti:
Anna sen joulun vaan olla ja tulla kuolemasta huolimatta. Perheen sisällä tai lähisuvussa tapahtunut on sitten jo eri juttu
Eikö miehen äidin puoliso kuulu lähisukuun?
No ei ole hirveän läheinen, jos on isäpuoli, eli ei verisukulainen. Jos vainaja saadaan hautaan ennen joulua, niin se vapauttaa tilannetta paljon. Suruaika on toki kaikilla. Viettäisin rauhallisen vähemmän riehakkaan joulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sen joulun vaan olla ja tulla kuolemasta huolimatta. Perheen sisällä tai lähisuvussa tapahtunut on sitten jo eri juttu
Eikö miehen äidin puoliso kuulu lähisukuun?
Arvasin että tähän tartutaan. Kaikille ei ole isäpuoli läheinen.
Meillä isä kuoli pari päivää ennen joulua ja eipä sen kovin riemukasta ollut, mutta kyllä me syötiin jouluateria ja avattiin lahjat. Olisiko ne roskiin pitänyt heittää?
Tehkää mitä haluatte, ei tuohon ole mitään oikeaa vastausta, meidän perheessä tehtiin näin, teidän perheelle voi sopia joku toinen tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sen joulun vaan olla ja tulla kuolemasta huolimatta. Perheen sisällä tai lähisuvussa tapahtunut on sitten jo eri juttu
Eikö miehen äidin puoliso kuulu lähisukuun?
Ei kuulu sukuun, mutta on heimolainen.
Luulisi että olisi jotakin muutakin mietittävää kuin se että pitääö ruuat syödäjoskus myöhemmin.
Kummitäti kuoli, hautajaiset on 20. päivä. Sinne meen eli en enää sit jaksa matkustaa äidille ja veljelle. Ehkä ensi vuonna sit.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että olisi jotakin muutakin mietittävää kuin se että pitääö ruuat syödäjoskus myöhemmin.
Ruoka on tärkeä osa ihmisen elämää, syödä pitää, vaikka joku kuoleekin.
Miestähän se koskettaa jos koskettaa. Vahvasti sureva ei jaksa osallistua, mutta ei mitään tarvitse haaskuuseen laittaa.
Suomalaista joulua on usein moitittu melankoliseksi ja surulliseksi, mutta niin se on että aattoaterialla usein muistellaan mennyttä vuotta ja myös kuolleita, hiljattain kuolleita jopa vähän tippa linssissä. Joulu herkistää. Siitä se sitten iloksi taittuu illan mittaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että olisi jotakin muutakin mietittävää kuin se että pitääö ruuat syödäjoskus myöhemmin.
Ruoka on tärkeä osa ihmisen elämää, syödä pitää, vaikka joku kuoleekin.
Senpä takia luulisi että tuota ei edes tarvitse miettiä. Ruoka syödään jos on ruokahalua. Ei jätetä syömättä siksi että joulua ei voi viettää tai jouluruokaa syödä jos joku on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista joulua on usein moitittu melankoliseksi ja surulliseksi, mutta niin se on että aattoaterialla usein muistellaan mennyttä vuotta ja myös kuolleita, hiljattain kuolleita jopa vähän tippa linssissä. Joulu herkistää. Siitä se sitten iloksi taittuu illan mittaan.
Ja haluan vielä lisätä että tykkään jouluaatosta juuri tällaisena. herkkänä ja hauraana, hartaana. Sylvian joululaulu ja Armon valkokyyhky on suosikkejani.
Sitten kun lapset rupeaa repimään kääreitä kalleista krääsälahjoistaan ja vanhemmat istuvat maha sylissä ja ottavat konvehtia ja ehkä sormustimellisen, ja katselee lapsien aitoa ja teeskentelemätöntä materialistista riemua, niin suru väistyy.
Miksi?
En ymmärrä, miten nää liittyy toisiinsa. Ei edes ruokaa olis, kyllä menee taas ankeeksi.
Ainoa jos mies äiteineen tulee sanomaan, että joulu seis nyt ei huvita, ei pysty..
Isäni haudattiin pari viikkoa ennen joulua. Olihan se ensimmäinen joulu ilman häntä erikoinen, mutta joulu kuitenkin. Ihan normaalisti sitä vietimme.
Isäni kuoli jouluaattona. Olihan se apea joulu, mutta söimne jouluruoan, ja lapset avasivat lahjat. Isä sai kohtauksen pari päivää aikaisemmin ja tiesimne ettei selviydy, mutta silti oli selvää, että on ruoka ja lahjat.
Minkä takia ei kehtaisi, hohhoijaa
Kylläpä täällä on kylmiä ihmisiä, ei todellakaan juhlita joulua, jos appiukko kuolee! Lääkityskö saa ihmiset näin tunnekylmiksi?
Käydäänhän sitä haudoillakin jouluna, kuolleita muistetaan siinä kuin eläviäkin. Eri juttu olisi vapun vietto tai jotkut ryyppäjäiset. Joulu on rauhallinen juhla.
Anna sen joulun vaan olla ja tulla kuolemasta huolimatta. Perheen sisällä tai lähisuvussa tapahtunut on sitten jo eri juttu