Miten saada parempi joulu?
Kun toisella on joulunviettoon liittyvä trauma. Kumppanini siis on aikoinaan menettänyt vanhempansa joulun aikaan ollessaan lapsi. Hänelle joulut on olleet aina vaikeita, siksikin ollaan usein vietetty joulua erillään. Hän haluaa olla yksin tai yhden tietynsukulaisensa luona, minä taas olen ollut vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Nyt kuitenkin on todennäköisesti edessä yhteinen joulu, tosin vanhempieni luona, ja mietin miten se onnistuu. Stressaa jo etukäteen. Olen yrittänyt puhua asiasta kumppanin kanssa, mutta hän ei oikein ole sanonut mitään, ihan kuin välttelisi koko aihetta. Onko teillä kokemusta samasta, että toiselle joulu on syystä tai toisesta vaikeaa? Miten on kuitenkin onnistunut?
Kommentit (52)
Huomaa ettet ole koskaan menettänyt ketään.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa ettet ole koskaan menettänyt ketään.
Miten niin?
Ei ilonpilajaa mukaan joulunviettoon
Onko miesvauva joka ei ota vastuuta mistään?
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan eri linjalla kuin muut kommentoijat. Minusta tässä pitää ymmärtää, että on ihan tavallista, että pahasti traumatisoitunut ei voi sietää juhlapyhiä. Niitä ei aikuisena ole pakko viettää. Minusta tässä asiassa se traumatisoitumaton osapuoli voisi joustaa. Etenkin, jos perheessä ei ole lapsia, voi joulun ihan hyvin jättää viettämättä. Lähtekää vaikka lomalle etelään, mieluiten maahan, jossa joulua ei vietetä ollenkaan. Miksi täytyy kääntää veistä haavassa? Sellainen on julmaa ja kohtuutonta. Jos sinulle juhlaperinteet ovat tärkeämpi kuin kumppanin hyvinvointi, vietä toki joulua kuten haluat. Mutta anna kumppanisi tehdä jouluna sellaisia asioita, joista hän ei kärsi.
Vai kannattaisiko sen traumatisoituneen joustaa ja yrittää tehdä niille traumoille jotain? Ei yhteinen elämä voi aina mennä toisen traumojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten onnistuu sillä, ettei joulusta tehdä niin valtavaa numeroa. Päiviä muiden joukossa. En ymmärrä, miksi joulussa pitää kaikissa asioissa olla niin valtava lataus.
Mikä sitten on numeron tekemistä? Ainakin meidän lähipiirissä joulu on enimmäkseen yhdessäoloa perheen kanssa.
Jokainen saa viettää joulun tavallaan. Olla yhdessä toisten kanssa tai viettää sitä rauhassa vetäytyen siitä yhdessäolosta.
Millainen joulu sitten on hänen kanssa? Onko koko ajan suu mutrulla ja huonolla mielellä vai kykeneekö normaaliin olemiseen?
Vierailija kirjoitti:
Huomaa ettet ole koskaan menettänyt ketään.
Niin kuin mistä?
Vierailija kirjoitti:
Onko miesvauva joka ei ota vastuuta mistään?
Voin kuvitella että mies ruikuttaa sohvalla itseään säälitellen samalla kun muut iloitsee joulusta.
Minulla ei ole vanhempia. Olen viettänyt joulut viimeiset 20 vuotta yksin kotona. Tavallnen päivä se on minulle. Yritän kuntoilla ja käyn tunnin parin pyörälenkillä jouluna
Voi olla paljon helpompaakin jos vanhemmat on kuolleet. Ei ole stressiä mistään.
Kun ei harrasta jouluja, on mukavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miesvauva joka ei ota vastuuta mistään?
Voin kuvitella että mies ruikuttaa sohvalla itseään säälitellen samalla kun muut iloitsee joulusta.
Kaikille joulu ei ole ilon juhla.
Miksette voi viettää joulua kahdestaan omassa rauhassa. Kuvittelisin ettei ole hänelle mukavaa mennä katsomaan perheidylliä kun omaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten onnistuu sillä, ettei joulusta tehdä niin valtavaa numeroa. Päiviä muiden joukossa. En ymmärrä, miksi joulussa pitää kaikissa asioissa olla niin valtava lataus.
Meidän joulu on varsin tavallinen luullakseni, joulukuusi, jonkin verran lahjoja, hyvää ruokaa ja jotain mukavaa tekemistä. Katsotaan joululeffoja, jutellaan, luetaan, ulkoillaan, kuka mitenkin haluaa jouluaan viettää. Ap
Tuohan on juuri sitä pinkkiä perhejoulua. Jotkut viettää joulun yksin syöden valmismakaronilaatikkoa tai pakenee kännistä isää lumihankeen.
Joulu torttuilla!