Mikähän mun on kun en pysty poistumaan kotoa edes kauppaan?

Ymmärräthän, että hirveä häpeäminen on masennusta sekin. Mikä ihme tuossa niin kauheaa on, jos ei torstain jälkeen ole kaupassa käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärräthän, että hirveä häpeäminen on masennusta sekin. Mikä ihme tuossa niin kauheaa on, jos ei torstain jälkeen ole kaupassa käynyt?

Ei se nyt yksinään aiheuta häpeää etten kauppaan ole mennyt vaan se millainen olen. Vihaan itseäni ja mietin miten typerä olen, saamaton, luuseri joka ei hallitse omaa elämäänsä ja tyrii vain kaiken ja on vielä niin säälittäväkin jne jne. Ja itsetuhoiset ajatukset ja suunnitelma pyörii mielessä. Ja sitten hävettää kaikki. Enkä kehtaa olla rehellinen kenellekään. Olen tuhonnut elämäni monella tapaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Se että pitäisi pukea, harjata hiukset ja kävellä sinne kauppaan niin on aika työlästä. Enemmän sitten se että mitä ostan enkä osaa päättää ja kaikki vain ahdistaa. Sitten tulen kotiin ja tiedä mitä sitten pitäisi tehdä. Joka asia on vaikea päättää. Ap 

Hoida ensin pukeutuminen. Mieti sitten, mitä tarvitset. Tee lista. 

Harjaa hiukset, pue ulkovaatteet, ota roskat ja rahat ja mene ovesta ulos. 

Edellä tulikin hyviä veikkauksia. Lisäisin listalle myös pimeän vuodenajan (kaamosoireilu) ja sen, että onko veriarvot kunnossa (naisella mm. hemoglobiini ja ferritiini).

Mua auttoi kun älysin ottaa asenteen että pidän itsestäni huolta kuin lapsesta. Laitan rajoja, kannustan, suhtaudun myötätuntoisesti, lohdutan. Ei ole helppoa vieläkään mutta pahimmissa jaksoissakaan ei enää mene kokonaan toimintakyky. Mulla on myös rajana että korkeintaan 2vrk saan olla neljän seinän sisällä, sitä enemmästä alkaa ihmiset ja ulkomaailma ahdistaa liikaa. Tsemppiä ap

T. ptsd vaivannut viimeiset 25 vuotta

Mene nyt illalla suihkuun, niin on mukavampi käydä nukkumaan. Sitten on huomenna matalampi kynnys viedä roskat ja samalla mentyä ehkä kauppaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärräthän, että hirveä häpeäminen on masennusta sekin. Mikä ihme tuossa niin kauheaa on, jos ei torstain jälkeen ole kaupassa käynyt?

 

Ei se nyt yksinään aiheuta häpeää etten kauppaan ole mennyt vaan se millainen olen. Vihaan itseäni ja mietin miten typerä olen, saamaton, luuseri joka ei hallitse omaa elämäänsä ja tyrii vain kaiken ja on vielä niin säälittäväkin jne jne. Ja itsetuhoiset ajatukset ja suunnitelma pyörii mielessä. Ja sitten hävettää kaikki. Enkä kehtaa olla rehellinen kenellekään. Olen tuhonnut elämäni monella tapaa. Ap

Olet hieman vähemmän tuota (omassa mielessäsi), jos saat käytyä kaupassa. 

Toiset ihmiset tuskin ovat noin ankaria suhteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap

Älä. Minä en ole poistunut muutamaan viikkoon. Kerään voimia viedäkseni roskat.

Minulla ahdistuneisuus ja PTSD.

 

Minäkään en ole vienyt roskia vaikka roskiksille on lyhyt matka. Tossa ne on ulko oven vieressä, monta kertaa miettinyt vieväni.

Minulla samaa ja vaikeat masennusjaksot. 

Onneksi en ole ainoa (enkä niin olettanutkaan olevani uniikki tms kun taas joku tarttuu epäolennaiseen kuitenkin). Ap

Juu, et ole ainoa. Meitä on muitakin. Minua pelottavat toiset ihmiset mm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärräthän, että hirveä häpeäminen on masennusta sekin. Mikä ihme tuossa niin kauheaa on, jos ei torstain jälkeen ole kaupassa käynyt?

 

Ei se nyt yksinään aiheuta häpeää etten kauppaan ole mennyt vaan se millainen olen. Vihaan itseäni ja mietin miten typerä olen, saamaton, luuseri joka ei hallitse omaa elämäänsä ja tyrii vain kaiken ja on vielä niin säälittäväkin jne jne. Ja itsetuhoiset ajatukset ja suunnitelma pyörii mielessä. Ja sitten hävettää kaikki. Enkä kehtaa olla rehellinen kenellekään. Olen tuhonnut elämäni monella tapaa. Ap

Aha olitkin tämä tyyppi 😑 Jos vaikka aloittaisit siitä rehellisyydestä. 

Kaamosmasennus. Ei vaan jaksa....

Vierailija kirjoitti:

Se että pitäisi pukea, harjata hiukset ja kävellä sinne kauppaan niin on aika työlästä. Enemmän sitten se että mitä ostan enkä osaa päättää ja kaikki vain ahdistaa. Sitten tulen kotiin ja tiedä mitä sitten pitäisi tehdä. Joka asia on vaikea päättää. Ap 

Osta sellaista, mikä on mahdollisimman helppo valmistaa. Ei ole häpeä ostaa valmisruokaa, jonka vaan lämmittää. Vaikka kasviskeittoja, lohilaatikkoa ja leipää ja hedelmiä.

Sama ja tänään aioin mennä kauppaan mutta nukuinkin vaan. Nooh ehkä huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Masennus on todettu mutta kyllä tämä päähän ottaa kun en mene edes kauppaan vaikka se varmaan tekisi hyvää. Mahdottoman raskaalta ajatus tuntuu. Hävettää hirveästi. Ap

Ei tarvitse hävetä. Häpeä vain pahentaa asiaa. Ole itsellesi armollinen, suunnittele hoitavasi kauppareissu niin helpolla tavalla kuin pystyt: pipo syvälle päähän ja takki päälle, ihan sama mitä alla on. Kirjoita vaikka valmiiksi lista siinä järjestyksessä miten kaupassa kuljet, niin ei tarvitse tuskailla yhtään enempää siellä. Osta tarpeellisten asioiden lisäksi joku palkinto, vaikka suklaalevy. Jos, huom. jos, pystyt, tee joku ex-tempore-juttu samalla, esim. kävele pitempää reittiä kotiin. Jos et, niin voit ihan hyvillä mielin olla tyytyväinen siitä, että sait asioinnin hoidettua. Ja ehtii sinne kauppaan huomennakin, ei kukaan seuraa kuinka usein siellä käyt. Nythän on vuodenaika, jolloin lähes jokainen pitää loogisena halua hautautua peiton alle. 

Olen itse masennukseen ja ahdistukseen taipuvainen, ja vuosien varrella on tullut opeteltua muutama kikka synkissä tiloissa luovimiseen. 

Mee kauppaa sit kun on lehdet puissa

Jos ei huvita, ei oo mikään pakko.

Päivien harmaus ja nopeasti pimenevät päivät lisäävät alakuloa. Ei mitään kivaa lähitulevaisuudelta odotettavissa. Ottaa myös päähän tämän hetken totaalisen ankea henkinen ilmapiiri Suomessa ilkeästi irvistelevine purrineen, joka vienyt uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Ankeutta lisää kaikki uutiset yt-neuvotteluista, nuorten silmitön väkivaltaisuus ja kaikki muu kauhea. Ei  tee mieli poistua kodin ulkopuolelle, muuta kuin pakosta eli kun on mentävä töihin, äärettömän tylsään työhön, missä ei mitään haastetta, mutta johon nyt tämän hetken taloudellisen tilanteen vallitessa on vaan kiltisti tyydyttävä. Kauppaan ei jaksa lähteä. Onneksi vettä tulee hanasta, juominen on tärkeämpää kuin syöminen. 

Mitä teet sen sijaan, että lähtisit? Jäätkö selailemaan puhelinta? Käytät nettiä? Pelaat pelejä.

Siinä on se vastaus. Olet addiktoitunut. Tosi moni aina esittää sen masennuksen, mutta lähes aina se ei ole masennus vaan addiktio nettiin.

Vierailija kirjoitti: Mitä teet sen sijaan, että lähtisit? Jäätkö selailemaan puhelinta? Käytät nettiä? Pelaat pelejä. Siinä on se vastaus. Olet addiktoitunut. Tosi moni aina esittää sen masennuksen, mutta lähes aina se ei ole masennus vaan addiktio nettiin.

Monilla nuorilla miehillä peliaddiktio.