Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä löytää voimaa, kun tuntuu, että elämä hukassa ja kaikki pilalla
06.12.2024 |
Mistä löytää voimaa muuttaa kaikki? Parisuhteeseen olen suht tyytyväinen, mutta kaikki muu on päin helvettiä. Oon ylipainoinen tunnesyöjä, koti on läävä, työ ei enää motivoi, oon introvertti ja en viihdy kauaa pikkujouluissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa ja muutenkin oon vaan niin sosiaalisesti nolo. Yleissivistys on surkea ja masennun kaikissa työpaikan tietovisoissa, kun en pärjää ja tiimikisoissa hävettää, kun en osaa auttaa.
Velkaa on, ei oo omistusasuntoa, ei oo autoa ja rahat aina loppu. Kokeilen aina vähentää herkuttelua ja syödä terveellisemmin ja sitten kaikki menee pieleen, kun tulee stressiä ja vastoinkäymisiä.
En usko itseeni tai siihen, että onnistun missään. En usko siihen, että pystyisin koskaan muutamaan elämäni suuntaa tai laihtumaan normaalipainoon, mikä mahdollistaisi monet unelmat.
Kommentit (12)
Sinulta puuttuu itsekuria ja tahdonvoimaa. Ilman niitä et voi elämääsi muuttaa. Valittamalla se ei kohene sentin vertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän se, kun en koe, että on voimavaroja.
Hommaa Ozempic. Laihduin -25 kg normaalipainoon. Maksaahan se, mutta ruokalaskut pienentyneet saman verran.
Ap, täällä toinen samanlainen. Kaiken negatiivisen keskellä aloin vaan ajattelemaan että mitäs sitten!? Olen ylipainoinen, käyn töissä mutta eipä kovin kehuttavaa hommaa ole, parisuhde on vakiintunut eikä mitään räiskyvää romantiikkaa ole, rahat tuntuu kaikki menevän mitä tulee jne jne.
Olen ehkä luovuttanut kaiken tämän keskellä, mutta samalla kun luovutin aloin nauttia elämästäni, tykätä vartalostani ja arvostaa parisuhdettani. Lopetin suorittamasta elämääni ja aloin elämään sitä. Enää en vertaile itseäni toisiin. Nykyään tunnen kiitollisuutta kaikesta mitä minulla elämässäni.
Lakkaa aluksi tuo itsesi soimaaminen. Ole sen sijaan avuksi itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni hakee hengellisistä asioista tänä päivänä. Se on tervettä ellei halua lääkekoukkuun.
En tarkoita ilkeillä; kannattaisko kumminkin poistaa sitä ylipainoa? Miehenä tiedän tämän ja tein niin ("ttu mä näissä läskeissäni tuu saamaan koskaan plldee...."). .... Myöhemmin sitten, se ylipaino on taas alkanut kerääntyä; no nyt on eri asia; kumminkin: ylipainosta johtuu nivel- ymv. vaivat. Kallista hoitoa, sekä yhteiskunnalle että itselle (ne rahat vois käyttää johonkin muuhunkin ....).
Kehonkoostumusvaaka on hyvä: heittää kännykälle päivän painon/massa, että myös neste-% (koska siitä riippuu myös paino/massa). Siitä saa trendin - olenko menossa ylös/alaspäin vai normi. (nyt kyllä ylös ... noo, kunhan tipaton alkaa, niin eiköhän se putoa....).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kliseistähän tämä on, mutta jos on lapsia, niin kannattaa yrittää tajuta, että he ovat kaikki kaikessa. Itselläni on myös kaikki aivan päin helvettiä, mutta lasten takia jaksan. Kunnossa oleva parisuhde ei myöskään ole itsestäänselvyys ja moni vetää itsensä kiikkuun jo sen puutteesta.
Itselläni myös liikunta on pitänyt jotenkin järjissään.
Jos koet painon ongelmaksi / masennuksen aiheuttajaksi, niin 5:2 - dieetti on käsi sydämellä uskomattoman hyvin toimiva.
Itse otin sen elämäntavaksi ja paino tippunut 118kg ---> 83kg. Se nostaa vireystilaa jo kummasti ja jaksaa arjen paskan. Tosin juuri sitä arjesta pitäisi tehdä mieleistä. Itse yritin alkoholilla ostaa onnea viikonloppuisin ja se on typerintä mitä voi mielelleen tehdä.
Sitä oon tässä vuodet yrittänyt. Kuten noita kaikkia muitakin muuttaa. Yleensä se kaatuu siihen, että sujuu ensin hyvin ja sitten torbedoin oman onnistumiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, täällä toinen samanlainen. Kaiken negatiivisen keskellä aloin vaan ajattelemaan että mitäs sitten!? Olen ylipainoinen, käyn töissä mutta eipä kovin kehuttavaa hommaa ole, parisuhde on vakiintunut eikä mitään räiskyvää romantiikkaa ole, rahat tuntuu kaikki menevän mitä tulee jne jne.
Olen ehkä luovuttanut kaiken tämän keskellä, mutta samalla kun luovutin aloin nauttia elämästäni, tykätä vartalostani ja arvostaa parisuhdettani. Lopetin suorittamasta elämääni ja aloin elämään sitä. Enää en vertaile itseäni toisiin. Nykyään tunnen kiitollisuutta kaikesta mitä minulla elämässäni.
Kuulostaa tosi hyvältä. Tuollaisen rauhan kun saisi.
Kristinusko ehdottomasti, nostaa suosta tai ainakin estää uoppoamasta lopullisesti. Jos voimavaroja piisaa, niin opiskelu.
Alue: Aihe vapaa
Yleissivistystä on helppo hankkia lisää