Mistä masentuneelle tarkoitus elää?

Olen vähän vajaa kolmekymppinen, joka ei ole päässyt edes työelämään vielä juurikaan. Tilanteen pakosta olen koulussa, joka ei oikein kiinnosta, mutta kiinnostavampaa alaa ei taida edes olla. Lopetin pari harrastusta tämän vuoden puoella, joita ehdin useamman vuoden harrastaa. Kouluryhmäni on täynnä itsevarmoja ihmisiä, joilla on paljon harrastuksia. Huonouteni näkyy konkreettisesti siinä, että minua vähän vahempi sisarukseni on tehnyt vaikka mitä töiden, harrastusten ja elämän kanssa ylipäätään. Olen perheessäni se tyhjän päiväinen, joka ei ole tehnyt mitään.

En nää mitään järkeä enää missään. En ole koskaan ollut hyvä missään tai ollut koskaan kiinnostunutkaan oikeastaan mistään, olen vain ollut.