Tuntematon - lukumaraton; miksi?
Oli itsenäisyyspäivä tai ei, kuka jaksaa kuunnella putkeen 20 tuntia ääneenlukemista?
Ja jos tämä putkeenlukeminen on jotenkin tarpeellista, niin miksi tätä ei toteuteta radiossa?
Mutta vamaankin tämän kulttuuriteon arvostelu on epäisänmaallista?
Odotan jo iigor-huutelua.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen kuuntelin useamman tunnin. Nukahdin siihen.
Etenkin siellä chatissa näytti olevan monelle todella tärkeä kokemus.
En tiedä miksi sitä täällä mollataan?
Pitää ajan kanssa kuunnella kokonaan jossain välissä.
Mikset lue kirjaa itse? Paljon vaikuttavampaa siinä muodossa.
Ei ole tuota kirjaa. Ja kai sitä saa itse valita. Moni sitä kuunnellutkin siellä chatissa osasi kirjasta kohtia ulkoa.
Eivät ne sulje toisiaan pois.
Suomi on täynnä kirjastoja. Sieltä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelitteko tuota, te haukkujat? Kuuntelitteko?
Linnan teos ei ole sotahulluutta, vaikka se kertoo sodan hulluudesta. Se ei ole sotahulluutta kirjana, äänikirjana tai ääneen luettuna. Se ei ole sotahulluutta elokuvana.
Lukijat olivat kaikki erinomaisia, Onni Tommila ja Seela Sella erottuivat joukosta.
Mukaan oli valittu erilaisia lukijoita, erilaisia ihmisiä. Ari Puheloinen oli halunnut lukea pätkän, jossa upseeristoa ei esitetty mitenkään mairittelevassa valossa.
Tuo EI ole äänikirja, vaan se on ääneen lukemista. Sellaista, jota monet ovat kuunnelleen äidin tai isän lukemana lapsuudessaan. Se on henkilöltä henkilölle, ei mikään kaupallinen tuote. Läsnäoloa.
Hieno idea, hieno toteutis, hienot lukijat.
Siitä alkaen, kun opin lukemaan, ei ole haluttanut kuunnella kirjoja toisten luk
En pidä äänikirjoista. Mutta sen jälkeen, kun opin nelivuotiaana lukemaan, olen nauttinut siitä ylellisyydestä, kun joku lulee minulle tai joku lukee kanssani.
Olen lukenut Tuntemattoman sotilaan lukuisia kertoja, olen lukenut myös Sotaromaanin. Molemmat kirjat löytyvät kirjahyllystäni. Olen kaysonut kaikki kolme elokuvaa lukuisia kertoja.
Kuuntelin tuota maratoonia sen mitä ehdin, ja taatusti palaan siihen vielä myöhemmin, osissa.
Eiköhän se ole selvää, että tuota ei ole tarkoitus kuunnella kerralla kokonaan. Kirjan lukeneilla on mahdollisuus muistella omaa lukukokemustaan, leffan katsoneet voivat verrata sitä itse kirjaan ja mahdollistaa myös matalalla kynnyksellä tutustumisen kirjaan. Mielestäni tämä oli enemmänkin mainos lukemisen tärkeydelle kuin millekkään muulle.
Jos joka vuosi telkkarista tulee itsenäisyyspäivänä Tuntematon sotilas , niin en ymmärrä miten tämä luettu versio on jotenkin poikkeuksellinen tempaus.
Ja siis ei sitähän ei ole pakko katsoa/kuunnella. En minäkään katso Linnan juhlia, koska se ei kiinnosta.
No miksi ei???
Kuka jaksaa katsoa aikuisten typeriä leikkejä Melkein Mensassa tai Silent libraryssä, saati jotain temppareita ja amazing raveja sun muita, joita tulee joka saakelin ilta???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hieno idea. Voi pysähtyä hetkeksi. Mielenkiintoa lisää lukijoiden vaihtuminen.
Woketuksen olisi vaan voinut jättää väliin. Joukkoon oli valittu joitakin mamutaustaisia, jotka eivät osanneet lukea sujuvasti.
Näyttelijät olivat selvästi parhaita lukijoita - ei toki mikään yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen kuuntelin useamman tunnin. Nukahdin siihen.
Etenkin siellä chatissa näytti olevan monelle todella tärkeä kokemus.
En tiedä miksi sitä täällä mollataan?
Pitää ajan kanssa kuunnella kokonaan jossain välissä.
Mikset lue kirjaa itse? Paljon vaikuttavampaa siinä muodossa.
Ei ole tuota kirjaa. Ja kai sitä saa itse valita. Moni sitä kuunnellutkin siellä chatissa osasi kirjasta kohtia ulkoa.
Eivät ne sulje toisiaan pois.
Ei ole tuota kirjaa? Suomessa on pätevä kirjastolaitos, josta kirjan voi hankkia itselleen luettavaksi. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää!
Vierailija kirjoitti:
Talvisodasta pian 80 vuotta. Onkohan mitään muuta valtiota tai kansakuntaa maanpäällä joka resitoi yksittäistä kaunokirjallista opusta samanlaisella hartaudella, lukuunottamatta Koraania.
Koraani on siis mielestäsi kaunokirjallisuutta. Ja kirjailija oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hieno idea. Voi pysähtyä hetkeksi. Mielenkiintoa lisää lukijoiden vaihtuminen.
Woketuksen olisi vaan voinut jättää väliin. Joukkoon oli valittu joitakin mamutaustaisia, jotka eivät osanneet lukea sujuvasti.
Vaikka olisivat syntyneet Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelitteko tuota, te haukkujat? Kuuntelitteko?
Linnan teos ei ole sotahulluutta, vaikka se kertoo sodan hulluudesta. Se ei ole sotahulluutta kirjana, äänikirjana tai ääneen luettuna. Se ei ole sotahulluutta elokuvana.
Lukijat olivat kaikki erinomaisia, Onni Tommila ja Seela Sella erottuivat joukosta.
Mukaan oli valittu erilaisia lukijoita, erilaisia ihmisiä. Ari Puheloinen oli halunnut lukea pätkän, jossa upseeristoa ei esitetty mitenkään mairittelevassa valossa.
Tuo EI ole äänikirja, vaan se on ääneen lukemista. Sellaista, jota monet ovat kuunnelleen äidin tai isän lukemana lapsuudessaan. Se on henkilöltä henkilölle, ei mikään kaupallinen tuote. Läsnäoloa.
Hieno idea, hieno toteutis, hienot lukijat.
Samoin pidin tästä, koukutuin kuuntelemaan. Tykkäsin lukijoista.
Kirjahan on tosiaan mitä sodanvastaisin, kaikessa traagisuudessaan...
Hieno idea tällainen!
Kirja koetaan hyvin tärkeäksi ja samalla viestitään lukemisen tärkeydestä.
Toki ilmiötä voi arvioida myös kriittisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole selvää, että tuota ei ole tarkoitus kuunnella kerralla kokonaan. Kirjan lukeneilla on mahdollisuus muistella omaa lukukokemustaan, leffan katsoneet voivat verrata sitä itse kirjaan ja mahdollistaa myös matalalla kynnyksellä tutustumisen kirjaan. Mielestäni tämä oli enemmänkin mainos lukemisen tärkeydelle kuin millekkään muulle.
Jos joka vuosi telkkarista tulee itsenäisyyspäivänä Tuntematon sotilas , niin en ymmärrä miten tämä luettu versio on jotenkin poikkeuksellinen tempaus.
Ja siis ei sitähän ei ole pakko katsoa/kuunnella. En minäkään katso Linnan juhlia, koska se ei kiinnosta.
Elokuva on kasvattanut uusia sukupolvia, jotka ihailevat sotaa ja pitävät sitä jotenkin välttämättömänä ja tappamista sankaruutena. Niin siinä aina käy, että kärsimys muuttuu sankariteoiksi ja syntyy uudet sodat. Kirjan loppu on hieno ja Linna selittää rautalangasta, miksi oli vain hyvä että Suomi hävisi sodan ja pelasti itsenäisyyden. Sillä torjuttiin uusinta. jos Suomi olisi voittanut, olisi NL hakenut hyvityksen. Sotaa saatiin siirrettyä sukupolvia, mutta nyt se näyttää olevan edessä taas, vaikka pienempikin into riittäisi.
Metsämanilla taas kerran parta ajamatta vaikka Niinistökin paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä joitain kusisia vanhuksia kiinnostaa. Jotain outoa takapaijuisuutta tuossa on. Tyypillistä Yleä.
Aiotko kuolla itse aiemmin? Ennen kuin sinusta tulee?
Tiedätkö, että passaaminen vaippaan ei ole monellekaan vanhukselle kovin mukavaa.
Kuulostaa siltä, että olet vastenmielinen henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Metsämanilla taas kerran parta ajamatta vaikka Niinistökin paikalla.
No tuskin Niinistö siitä pahastuu jos miehellä on parta
Oli upea ohjelma ja todella hieno toteutus. En muistanut, miten monta sävyä teoksessa on. Oli kiva kuunnella eri lukijoita.
Musta oli upeeta kuulla pätkiä kiinnostavien henkilöiden lukemana ja tulkitsemana, oon katsonut itselle tärkeimmät kohdat ja muuten kuunnellut tota äänikirjamaisesti taustalla. Silloin ei ehkä saa niin paljon irti, jos ei ole lukenut kirjaa.
Mut joo, aika harva sitä nyt varmaan seurasi suorana 20 h putkeen tekemättä mitään muuta. Ja tuskin on sellaiseksi tarkoitettukaan, vaan tuntimäärä ja suora lähetys vaan lisäsivät näkyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelitteko tuota, te haukkujat? Kuuntelitteko?
Linnan teos ei ole sotahulluutta, vaikka se kertoo sodan hulluudesta. Se ei ole sotahulluutta kirjana, äänikirjana tai ääneen luettuna. Se ei ole sotahulluutta elokuvana.
Lukijat olivat kaikki erinomaisia, Onni Tommila ja Seela Sella erottuivat joukosta.
Mukaan oli valittu erilaisia lukijoita, erilaisia ihmisiä. Ari Puheloinen oli halunnut lukea pätkän, jossa upseeristoa ei esitetty mitenkään mairittelevassa valossa.
Tuo EI ole äänikirja, vaan se on ääneen lukemista. Sellaista, jota monet ovat kuunnelleen äidin tai isän lukemana lapsuudessaan. Se on henkilöltä henkilölle, ei mikään kaupallinen tuote. Läsnäoloa.
Hieno idea, hieno toteutis, hienot lukijat.
Siellä on ollut pari hyvää lukijaa, mutta sitten koko projekti tuh ot tiin parilla julkkistyrkyllä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa lukea äänikirjaa oikein
Kuuntelin. Vartti tunti riitti, sitten vaihdoin kanavaa.