Parisuhde, jossa ei ole tarkoituskaan muuttaa yhteen?

Me ei asuta yhdessa, parisuhdetta takana 5 vuotta. Mies haluaisi muuttaa yhteen, mutta mina en halua. Tarvitsen paljon hiljaisuutta, siisteytta, ja omaa tilaa, enka halua jakaa sita kenenkaan kanssa paivittain.

Unelmahan tuo olisi.

Mies

Jos mies sanoo että ei halua muuttaa yhteen niin nainen alkaa välittömästi syyttämään pettämisestä ja sitoutumattomuudesta kun mies haluaa pitää vaihtoehdot auki niin näin tasa-arvon aikakautena se pätee ihan samanlailla naisiin jotka ei halua muuttaa yhteen

Kuulostaa hyvältä. Ei toimi, jos haluaa lapsia. 

On näitä. Monesti heillä on kuitenkin jotain yhteistä, esim. kesämökki

Se olis kätevää pitää monta yhtaikaa. Kannatan 

Mulla sama juttu, ja olen miettinyt, onko tämmöisestä kiinnostuneita naisia. Ilmeisesti sitten on. m46

Voi sama täällä. Mutta jostain syystä tosiaan miehet haluaa aina muuttaa yhteen ja muutenkin vouhottavat rakkausasioissa aivan liikaa.

Meillä on. Tavattiin keski-iässä, joten ei enää lapsihaaveita. Miehen lapsi aikuinen, minulla ei ole lapsia. EI nähnyt mitään syytä muuttaa yhteen, kun minä tykkään asua maalla ja mies Helsngissä. Tapaillaan viikonloppuisin ja lomilla. Naimisissa oltu kuitenkin jo vuosia.

Se on kuule näin vanhemmalla iällä jopa se ainoa realistinen tapa välttää kolmanteen maailmansotaan johtava seurustelu ja parisuhde. Tuossa ap:n iässä varmaan yhteen muuttaminen vielä onnistuukin. M58

Minulla on myös tuo sama ajatus kuin sinulla, AP. Mutta mä olenkin vähän vanhempi nainen kuin sinä ja ihan käytännön syystä olisi vaikeaa muuttaa yhteen, sillä minulla on omistusasunto kaksio, johon ei mahdu kahta asumaan, ja mun ikäisillä miehillä usein on myös omistusasunto, mutta sekin usein on liian pieni kahdelle, joten sitten kummankin pitäisi joko myydä oma asunto tai laittaa se vuokralle ja sitten vuokrata yhdessä kolmio, sillä mä haluan oman makuuhuoneen, kun mä kärsin unettomuudesta. Helpommalla pääsee kun kumpikin pitää omat asuntonsa. Ja voihan sitä viettää paljon aikaa toistensa luona muutenkin.

Mä luulen että vaikeampaa on tänä päivänä löytää sellainen joka oikeasti haluaa saman katon alle. Itse yritin uskotella itselleni vuosia että haluan vain "rusinat pullasta" eli vakiintuneen parisuhteen mutta ei yhteistä asuntoa tai taloutta. Jossain vaiheessa oli pakko myöntää itselleni että ei. Kyllä mä haluan kaiken. Rakastua ja herätä rakkaani vierestä joka aamu, nukahtaa siihen joka ilta. Sormuksesta voin tinkiä mutta yhteisen kodin haluan. 

Vierailija kirjoitti:

Unelmahan tuo olisi.

Mies

Miksi?

Mun sukulaismies oli puolisonsa kanssa varmaan joku 40v, hetken yrittivät avoliittoa mutta totesivat että parempi erikseen. Oli sit sopivasti pikku keskusta-asunto ja okt vähän syrjemmällä Helsingissä, yhdessä toisen kuolemaan asti näin. 

Olen mies eikä ole paljoa kiinnostusta muuttaa yhteen. Oma tila ja aika ovat tärkeitä. Ja olen ollut yksinäni niin kauan että en varmaan osaisi asua saman katon alla.

Mun serkku teki asiat vähän eri järjestyksessä: seurusteli, sai lapsen, meni naimisiin ja muutti yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Voi sama täällä. Mutta jostain syystä tosiaan miehet haluaa aina muuttaa yhteen ja muutenkin vouhottavat rakkausasioissa aivan liikaa.

No jos mies alkaa heti hinkua yhteenmuuttoa, niin tulee mieleen, että hän haluaa jonkun jakamaan asumiskustannuksia tai sitten muuttaa asumaan naisen asuntoon ja elää siivellä.

Minäkin joskus ajattelin etten halua muuttaa yhteen mutta kun rakastuin, olisin voinut välittömästi muuttaa miehen kanssa saman katon alle :D Ei sitten koskaan päädytty muuttamaan yhteen kun suhde loppui melkein heti alkuunsa, mutta tulipa huomattua etten ollut tuntenut itseäni kunnolla. Erikseen asumista voisin ehkä miettiä jos asuttaisiin ihan lähekkäin

Me ei ehkä muuteta yhteen. Molemmilla sama näkemys. Kummallakin elettyä elämää takana ja oman rauhan tarve kova. Ollaan silti avioliitossa ja onnellisia.

Hyvinkin suosittua ikäryhmässä 50+.

M55