Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Kommentit (8702)
Vierailija kirjoitti:
Sohvan toiseen päähän.
kaipaan sitä kun kaikki oli mutkatonta ja helppoa.
kaipaan meitä aikojen alussa.
Vaimollesi kirjoitat? Kuulen ajatuksiasi tästäkin näkökulmasta. Miksi sitten kaipaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää kaivata toista, kun lähelle ei voi mennä eikä kauas pääse?
Tätä olen ihmetellyt jo pitkään. Itselläni tilanne on se, että mies on työkaveri ja varattu. Miksi pitää ihastua varattuun? Pitää kai työpaikkaa vaihtaa.
Vokottele se mies itsellesi äläkä inise.
En halua vokotella varattua. Siksi ärsyttää kun hän pyörii mielessä niin paljon. Yrittäisin heti jos olis vapailla markkinoilla.
No sitten se ei ärsytä tarpeeksi paljon!
Ärsyttää se! Osalla täällä on vielä jonkinlainen kunnioitus toisten parisuhteita kohtaan. Jos hän tekis aloitteen, niin sit varmaan
Et saa taivaspaikkaa vaikka miten kunnioittaisit toisten parisuhteita. Jäät vaan tyhjin käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1000 kysymystä mitä en voi kysyä
Kysy nyt edes kaksi.
Mennääx panee?
Aletaax olee?
Oletpa runollinen.
Vierailija kirjoitti:
Olet antanut hiukan periksi ja hymyilet taas mulle.
😏
Vierailija kirjoitti:
Välillä on olo että tahdot vain mulle pahan mielen.
Kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä on olo että tahdot vain mulle pahan mielen.
Saa tuntua, miltä tuntuu. Pahaa mieltä ei ole ajatuksena tuottaa, puran omaa katkeruuttani. Minulla taas on useimmiten olo, että olen sinulle olematon, kiusallinen ja välteltävä akka. En täällä vaan oikeasti.
Rakas olet, mielessä aina.
Ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Kaipa sitä sitten ihastuneena etsii vihjeitä jokapaikasta tukemaan sitä omaa tunnetta.
Kyllä, näin se toimii. Merkkejä etsin minäkin.
Elämäni surkein viikko...ainoa valopilkku oli nähdä siut. Oikeasti jaksamisen äärirajoilla.
Vierailija kirjoitti:
Elämäni surkein viikko...ainoa valopilkku oli nähdä siut. Oikeasti jaksamisen äärirajoilla.
Mikä hätänä? Et haluaisi kertoa? Täällä tai privana?
en tunne sinua enää, tunnetko sinä minut?
Vaikka en käy enää täällä, kaipailen silti. Tuut mun uniin ja viimeksi tänään etsin sua katseellani yhdestä paikasta jossa kävin pitkästä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämäni surkein viikko...ainoa valopilkku oli nähdä siut. Oikeasti jaksamisen äärirajoilla.
Mikä hätänä? Et haluaisi kertoa? Täällä tai privana?
Kaikki. Elämä on tällä hetkellä pelkkää suorittamista ilman minkäänlaista tukea tai ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
en tunne sinua enää, tunnetko sinä minut?
m-n?
Tunnen vain itseni. En enää tunne ketään muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämäni surkein viikko...ainoa valopilkku oli nähdä siut. Oikeasti jaksamisen äärirajoilla.
Mikä hätänä? Et haluaisi kertoa? Täällä tai privana?
Kaikki. Elämä on tällä hetkellä pelkkää suorittamista ilman minkäänlaista tukea tai ymmärrystä.
Sitä se on parhaimmillaan. Kaikesta selviytyy, se on luonnon laki. Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Me ei nähdä vielä huomennakaan.
😢😉
Parempi lähteä kun jotenkin pysyy vielä kasassa.
Luonnon laki sanelee sen kuinka olet onnellinen. Miten menee?
Halunnut jo pitkään vetää sivuun ja kysyä, miten voit.
Taitaa olla turha toivo