Mies. Haluatko kumppaniksesi nuoremman/samanikaisen/vanhemman naisen kuin itse olet.

Samantekevää itselle kun aina se:

- nuoremmanikäinen on niin lapsellinen, ikäisiään.

- samanikäinen on niin eri planeetalla, netflixissä.

- vanhempi on niin väsynytmummo, intohimoton.

Vierailija kirjoitti:

Se on vain yksi valintakriteeri. Eräässäkin tapauksessa 40v nainen oli huomattavasti vetävämpi kuin 18v tyttärensä.

Tytär oli sitten varmaan vammainen.

Vierailija kirjoitti:

16 vuotiaan nuoren naisen kanssa voisi aloittaa ns platonisella tasolla.

18 vuotispäivänä sitten kaikki herkut käyttöön

Miksi pitäisi odottaa? Itse ottaisin mielellään nuorimman laillisen, jos nyt olisin etsimässä. Nykyinen on vaan muutaman vuoden itsestä nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

10v nuoremman ja nykyinen onkin 11v. 7kk nuorempi kuin minä. Ihan kiva kun on itse 44. Oltu yhdessä 11v. Eli Alettiin seukkaamaan kun olin 33v ja hän 22v. Silloin vähän jänskätti miten hänen vanhemmat suhtautuisivat tilanteeseen, mutta hyvin meni. Ihan kuuma pakkaus edelleenkin 😘

Kuusi kateellista alapeukuttanut. Mitä pahaa siinä on jos on löytänyt 11v nuoremman jos kerran molemmat ovat tyytyväisiä suhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

10v nuoremman ja nykyinen onkin 11v. 7kk nuorempi kuin minä. Ihan kiva kun on itse 44. Oltu yhdessä 11v. Eli Alettiin seukkaamaan kun olin 33v ja hän 22v. Silloin vähän jänskätti miten hänen vanhemmat suhtautuisivat tilanteeseen, mutta hyvin meni. Ihan kuuma pakkaus edelleenkin 😘

Kuusi kateellista alapeukuttanut. Mitä pahaa siinä on jos on löytänyt 11v nuoremman jos kerran molemmat ovat tyytyväisiä suhteeseen?

Ei se ole kateutta se on vain ällöä HYH!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ihan ceteris paribus tilanteessa pääsisi valitsemaan, niin tietysti nuorempi olisi parempi. Oikeassa elämässä on niin paljon muuttujia, että olisi hullua ripustautua johonkin yhteen määreeseen.

Oma emäntäni on minua pari vuotta vanhempi, mikä tässä iässä tarkoittaa käytännössä samanikäistä. (Olemme rapiat 40v). Alle kaksikymppisillä se olisi isokin ikäero, varsinkin tähän suuntaan.

Olisi kiva kuulla perusteluja, miksi nuorempi olisi tietysti parempi. Usein noin sanotaan ikään kuin itsestäänselvyytenä, mutta harva kertoo miksi ajattelee niin. 

Koska nuorella nuorella naisella on enemmän hedelmällisiä vuosia edessä ja hän ehtii synnyttää miehelleen enemmän lapsia kuin vanha nainen, joten nuorista naisista pitävä mies saa enemmän lapsia kuin vanhoista naisista pitävä. Nuorista naisista pitävän miehen lapset pitävät myös nuorista naisista ja kierre toistuu.

Näin nuorista naisista pitävien miesten osuus väestössä kasvaa ja vanhoista naisista pitävien miesten osuus vähenee. Lopulta kaikki miehet pitävät nuorista naisista ja vanhoista naisista pitävät miehet ovat kuolleet sukupuuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ihan ceteris paribus tilanteessa pääsisi valitsemaan, niin tietysti nuorempi olisi parempi. Oikeassa elämässä on niin paljon muuttujia, että olisi hullua ripustautua johonkin yhteen määreeseen.

Oma emäntäni on minua pari vuotta vanhempi, mikä tässä iässä tarkoittaa käytännössä samanikäistä. (Olemme rapiat 40v). Alle kaksikymppisillä se olisi isokin ikäero, varsinkin tähän suuntaan.

Olisi kiva kuulla perusteluja, miksi nuorempi olisi tietysti parempi. Usein noin sanotaan ikään kuin itsestäänselvyytenä, mutta harva kertoo miksi ajattelee niin. 

Eihän vanheneminen ole oikein muuta kuin sairauksien kasaantumista. Jos kaikki sairaudet ja solujen uusiutumisvirheet saataisiin eliminoitua, niin eiväthän ihmiset oikeastaan vanhenisi mihinkään, vaikka toki vuosia kertyisi.

Sama koskee minua itseänikin. Olen pikkuisen huonompi versio itsestäni kuin vuosi sitten ja aivan merkittävästi huonompi kuin 20v sitten. Kyllä minä sen asian hyväksyn sekä omalta että muiden kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ihan ceteris paribus tilanteessa pääsisi valitsemaan, niin tietysti nuorempi olisi parempi. Oikeassa elämässä on niin paljon muuttujia, että olisi hullua ripustautua johonkin yhteen määreeseen.

Oma emäntäni on minua pari vuotta vanhempi, mikä tässä iässä tarkoittaa käytännössä samanikäistä. (Olemme rapiat 40v). Alle kaksikymppisillä se olisi isokin ikäero, varsinkin tähän suuntaan.

Olisi kiva kuulla perusteluja, miksi nuorempi olisi tietysti parempi. Usein noin sanotaan ikään kuin itsestäänselvyytenä, mutta harva kertoo miksi ajattelee niin. 

Eihän vanheneminen ole oikein muuta kuin sairauksien kasaantumista. Jos kaikki sairaudet ja solujen uusiutumisvirheet saataisiin eliminoitua, niin eiväthän ihmiset oikeastaan vanhenisi mihinkään, vaikka toki vuosia kertyisi.

Sama koskee minua itseänikin. Olen pikkuisen huonompi versio itsestäni kuin vuosi sitten ja aivan merkittävästi huonompi kuin 20v sitten. Kyllä minä sen asian hyväksyn sekä omalta että muiden kohdalla.

 

Jännä että asian voi nähdä noinkin. En ole ikinä ajatellutkaan noin vaan aina nähnyt asian juuri päinvastoin. 20 vuotta sitten en tiennyt oikein mistään mitään, takana oli pelkkä lapsuus, ei oikein mitään järkevää elämänkokemusta. Olin vain epävarma, epätasapainoinen ja kaikin puolin kehittymätön ihminen. Hyvin vaikea edes ajatella että olisin ollut silloin parempi versio kuin nyt :D Toki jos sairauksia olisi, niin sitten voisi ajatella eri tavalla, mutta nyt kun keho on edelleen samassa kuosissa, järkeä vaan enemmän, niin vaikea nähdä noin. 

"Jännä että asian voi nähdä noinkin. En ole ikinä ajatellutkaan noin vaan aina nähnyt asian juuri päinvastoin. 20 vuotta sitten en tiennyt oikein mistään mitään, takana oli pelkkä lapsuus, ei oikein mitään järkevää elämänkokemusta. Olin vain epävarma, epätasapainoinen ja kaikin puolin kehittymätön ihminen. Hyvin vaikea edes ajatella että olisin ollut silloin parempi versio kuin nyt :D Toki jos sairauksia olisi, niin sitten voisi ajatella eri tavalla, mutta nyt kun keho on edelleen samassa kuosissa, järkeä vaan enemmän, niin vaikea nähdä noin. "

Mukavaa, että näet asian noin. Riippuu varmaan paljon ihmisestä ja siitä miten on nuoruutensa ja sitä seuranneen elämänsä kokenut.

Minulle taas varhaisnuoruus oli hyvää aikaa ja vaikeimmat ajat sijoittuvat sinne kolmenkympin ympäristöön. Nyt nelikymppisenä sitten on rippeistä kasailtu tällainen elämäntapainen.

Muistan kyllä minkälaista oli olla kaksikymppinen, täynnä unelmia ja suunnitelmia. 😌