Unohtakaa murheenne
Onko teillä koti, vettä ja sähkö? Eikö ole valtavia kipuja? Onko lapsellenne tai muulla läheisellä sietämättömiä kipuja?
Voisiko ajatella, että jos nuo asiat ovat kunnossa, kaikki on hyvin. Riittävän hyvin. Ja huomisella on omat murheensa.
Kommentit (8)
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Mutta murehtiminenhan ei siihen auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Mutta murehtiminenhan ei siihen auta.
No on tässä muutakin esim. taloushuolia. Ei auta huoleton asia ja kuvittelu, että mitään murheita ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Mutta murehtiminenhan ei siihen auta.
No on tässä muutakin esim. taloushuolia. Ei auta huoleton asia ja kuvittelu, että mitään murheita ei ole.
Minulla on myös taloushuolia ja monenlaisia vakavia terveyshuolia ja ihmissuhdehuolia. Mutta olen viime aikoina tajunnut, että huolissani oleminen ei auta. Elän elämääni. Teen, mitä asioille on tehtävissä. Ja jos en pysty noihin vaikuttamaan, en voi ja sitten on vain keskityttävä niihin asioihin, jotka ovat hyvin tai joihin pystyn vaikuttamaan. Hyvin on esim. se, että näen ikkunastani aina, kun naapuruston koirat leikkivät. Se ilahduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Mutta murehtiminenhan ei siihen auta.
No on tässä muutakin esim. taloushuolia. Ei auta huoleton asia ja kuvittelu, että mitään murheita ei ole.
Minulla on myös taloushuolia ja monenlaisia vakavia terveyshuolia ja ihmissuhdehuolia. Mutta olen viime aikoina tajunnut, että huolissani oleminen ei auta. Elän elämääni. Teen, mitä asioille on tehtävissä. Ja jos en pysty noihin vaikuttamaan, en voi ja sitten on vain keskityttävä niihin asioihin, jotka ovat hyvin tai joihin pystyn vaikuttamaan. Hyvin on esim. se, että näen ikkunastani aina, kun naapuruston koirat leikkivät. Se ilahduttaa.
Mua ilahduttaa enää harva asia. En vain jaksaisi enää ja tuntuu ettei missään ole järkeä. En ymmärrä miksi opiskelen ja tuntuu etten ole valmis uuteen ammattiin. Olen surullinen, ahdistunut ja itkuinen. Varmaan tuli jokin masennusdiagnoosi jos menisin lääkäriin asiasta. En vain halua itseeni sitä leimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä unohda. Kun mulla on oikeita murheita. Esim. sydän vika joka kaipaa tulevaisuudessa leikkaushoitoa.
Mutta murehtiminenhan ei siihen auta.
No on tässä muutakin esim. taloushuolia. Ei auta huoleton asia ja kuvittelu, että mitään murheita ei ole.
Minulla on myös taloushuolia ja monenlaisia vakavia terveyshuolia ja ihmissuhdehuolia. Mutta olen viime aikoina tajunnut, että huolissani oleminen ei auta. Elän elämääni. Teen, mitä asioille on tehtävissä. Ja jos en pysty noihin vaikuttamaan, en voi ja sitten on vain keskityttävä niihin asioihin, jotka ovat hyvin tai joihin pystyn vaikuttamaan. Hyvin on esim. se, että näen ikkunastani aina, kun naapuruston koirat leikkivät
Ei siitä mitään leimaa saa. Ehkä saat lääkettä, keskusteluapua tai terapiaa, jonka avulla jaksat nousta. Nämä ajankin masenavat monia (maailman tila ja pimeä vuodenaika), mutta kyllä me voimme nousta ja joskus päästä vielä kokemaan parempaa. Kannattaa hakea apua.
Kiitos. Tämä oli tämän päivän järkevin aloitus täällä.