Teini on alkanut dissamaan mua ja pitää isäänsä parempana

Mun tyttö alkoi tekemään samaa ja minusta tehtiin huono paha äiti. Tyttöä alettiin lisäksi manipuloimaan minua vastaan ja isänsä alkoikin puhumaan häntä yksin hänelle ja käytti oikein hyväkseen kaikkea. Kiero ihminen. Tässä on vaaransa jos et saa arvostusta. 

Poika on oikeassa. Kohtaa totuus äläkä valita.

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttö alkoi tekemään samaa ja minusta tehtiin huono paha äiti. Tyttöä alettiin lisäksi manipuloimaan minua vastaan ja isänsä alkoikin puhumaan häntä yksin hänelle ja käytti oikein hyväkseen kaikkea. Kiero ihminen. Tässä on vaaransa jos et saa arvostusta. 

Ei yritä oma exäni puhua poikaa mitenkään itsellään eli siitä ei ole kysymys. Ihan yhdessä ratkotaan tätä juttua. ap

Lapsilla on noita vaiheita joskus. Ei ne välttämättä tarkoita mitään kummempaa. Äläkä nyt missään nimessä ainakaan mene ensimmäisenä syyttämään ketään mistään manipuloinnista tai voit olla varma että menetät poikasi omaa typeryyttäsi.

Poika selkeästi kasvaa ja ajattelee enemmän. Ehkä on omin nokkineen tajunnut jotakin. Niin mulle kävi teininä, kun tajusin että äiti olikin kusettanut koko ajan ja vieraannuttanut faijasta. Eron syynkin valehteli. En anna ikinä anteeksi sitä kieroilua. Enkä nyt sano että teillä olisi noin, mutta iän tullessa sitä alkaa funtsia kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttö alkoi tekemään samaa ja minusta tehtiin huono paha äiti. Tyttöä alettiin lisäksi manipuloimaan minua vastaan ja isänsä alkoikin puhumaan häntä yksin hänelle ja käytti oikein hyväkseen kaikkea. Kiero ihminen. Tässä on vaaransa jos et saa arvostusta. 

Ei yritä oma exäni puhua poikaa mitenkään itsellään eli siitä ei ole kysymys. Ihan yhdessä ratkotaan tätä juttua. ap

Joo niin minäkin luulin. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on noita vaiheita joskus. Ei ne välttämättä tarkoita mitään kummempaa. Äläkä nyt missään nimessä ainakaan mene ensimmäisenä syyttämään ketään mistään manipuloinnista tai voit olla varma että menetät poikasi omaa typeryyttäsi.

Poika selkeästi kasvaa ja ajattelee enemmän. Ehkä on omin nokkineen tajunnut jotakin. Niin mulle kävi teininä, kun tajusin että äiti olikin kusettanut koko ajan ja vieraannuttanut faijasta. Eron syynkin valehteli. En anna ikinä anteeksi sitä kieroilua. Enkä nyt sano että teillä olisi noin, mutta iän tullessa sitä alkaa funtsia kaikenlaista.

Niinpä niin.

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Ei kannata alkaa vaatimaan sitä lasta puhumaan vastoin omia tunteitansa. Sehän on myös manipulaatiota.

Olette te kieroja ihmisiä, huomaa hyvin että vaaditte lapsia puhumaan arvostavasti mutta täytyisi vain hyväksyä ne tölvimiset. Sekään ei auta jos lapsi ei halua sitten arvostaa. Semmoista tämä elämä nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Ei kannata alkaa vaatimaan sitä lasta puhumaan vastoin omia tunteitansa. Sehän on myös manipulaatiota.

Sananvapaus tai oikeus omiin tunteisiin on eri asioita kuin mulkkuus. Kahta ekaa suositan tukemaan, mutta tuota viimeistä kannatan että yrittää kitkeä lapsistaan pois. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Nimenomaan on turvallista että hän saa käyttäytyä kuten hän tuntee. Erikoinen tämä kääntelynne näissä asioissa.

Teini-ikä. Älä ojenna riidellen ainakaan, ettei tule vastakkainasettelua ja lisää riitaa. Väärin sanoa että isä on parempi koska opiskeli, ei se ole totta. Ei isä ole parempi. Vanhempien arviointi on tyypillistä teineille, mutta se voi osua väärään osaksi ja ehkä huomaa sen myöhemmin. Silloin katsotaan eri silmin vanhempia. Onko isä sanonut teinille olevansa parempi tai antanut ymmärtää niin, kehunut saavutuksillaan? Ottanut isästä esimerkkiä? Teini-ikä menee myöhemmin ohi. Pitääkö poika miehiä parempana ja "nainen huono" jos ei ole tarpeeksi koulutettu? Outoa olisi. -Jos äiti käyttäytyy ikävästi, luultavasti ei enää luota ja sitten voi olla huono tilanne siinä. Ei kannata mennä riitajuttuihin mukaan ollenkaan, etäällä mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Ei kannata alkaa vaatimaan sitä lasta puhumaan vastoin omia tunteitansa. Sehän on myös manipulaatiota.

Sananvapaus tai oikeus omiin tunteisiin on eri asioita kuin mulkkuus. Kahta ekaa suositan tukemaan, mutta tuo

Kysypäs tätä lastensuojelulta. Lapsella tulee saada olla vapaus tuntea ja sanoittaa tunteensa. Lapsia kuunnellaan suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Teini-ikä. Älä ojenna riidellen ainakaan, ettei tule vastakkainasettelua ja lisää riitaa. Väärin sanoa että isä on parempi koska opiskeli, ei se ole totta. Ei isä ole parempi. Vanhempien arviointi on tyypillistä teineille, mutta se voi osua väärään osaksi ja ehkä huomaa sen myöhemmin. Silloin katsotaan eri silmin vanhempia. Onko isä sanonut teinille olevansa parempi tai antanut ymmärtää niin, kehunut saavutuksillaan? Ottanut isästä esimerkkiä? Teini-ikä menee myöhemmin ohi. Pitääkö poika miehiä parempana ja "nainen huono" jos ei ole tarpeeksi koulutettu? Outoa olisi. -Jos äiti käyttäytyy ikävästi, luultavasti ei enää luota ja sitten voi olla huono tilanne siinä. Ei kannata mennä riitajuttuihin mukaan ollenkaan, etäällä mieluummin.

Ei näytä hyvältä tälläinen asenne, pelkäätte itsenne puolesta. Ei pidä pysyäkään etäämmällä vaan kantaa se vastuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttö alkoi tekemään samaa ja minusta tehtiin huono paha äiti. Tyttöä alettiin lisäksi manipuloimaan minua vastaan ja isänsä alkoikin puhumaan häntä yksin hänelle ja käytti oikein hyväkseen kaikkea. Kiero ihminen. Tässä on vaaransa jos et saa arvostusta. 

Ei yritä oma exäni puhua poikaa mitenkään itsellään eli siitä ei ole kysymys. Ihan yhdessä ratkotaan tätä juttua. ap

Joo niin minäkin luulin. 

No kaikilla ei mene kuten sulla. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen oman turvallisuudentunteen ja minäkuvan kannalta on olennaista, ettei hän saa kohdella sinua huonosti vaikka jotkut impulssit siihen ohjaisivatkin. Provosoitua ei kannata, vaan ihan vain viileä jämäkkä ilmoitus että se on muuten niin, että tuohon sävyyn ei toiselle puhuta. Meillä saa olla eri mieltä ja suuttuakin saa, mutta halveksuva puhe ei käy. Lapselle voi kertoa että mieluiten hoidat nämä asiat puhumalla niin kuin fiksujen ihmisten kesken, mutta jos ei sanominen riitä vaan tapa yleistyy, niin sitten vaihdetaan johonkin kieleen jota nuori ymmärtää eli tarvittaessa aletaan vähentää etuja.

Ei kannata alkaa vaatimaan sitä lasta puhumaan vastoin omia tunteitansa. Sehän on myös manipulaatiota.

Sananvapaus tai oikeus omiin tunteisiin on eri asioita ku

Olen pahoillani mutta moni teini on mulkku.

"Onko isä sanonut teinille olevansa parempi tai antanut ymmärtää niin, kehunut saavutuksillaan? Ottanut isästä esimerkkiä?"

Vaikea uskoa, kun kuitenkin tunnen exän, eikä hän koskaan halveksinut naisia tai minua. Jos meillä oli riitaa, niin ei koskaan riidellut pojan kuullen. ap

Etkö tuollaista pientä kuittailua koulutuksesta kestä? 

"Kysypäs tätä lastensuojelulta. Lapsella tulee saada olla vapaus tuntea ja sanoittaa tunteensa. Lapsia kuunnellaan suoraan."

Olen töissä muitten mielenterveyspalveluissa ja teen tiivistä yhteystyötä mm. lastensuojelun kanssa, ja kertaakaan ei ole tullut vastaan tilannetta jossa yksikään sossu, psykologi tai psykiatri olisi sitä mieltä että on lapsen edun mukaista että vanhempi _hyväksyy_ tarkoituksellisen epäkunnioittavan käytöksen. Sitä voi joutua joskus sietämään koska mikäs tässä maailmassa on valmista, mutta vanhemman tehtävä on asettaa lapselle rajat. On tullut vastaan tilanteita joissa siihen puuttuminen juuri siinä hetkessä ei ole ollut tarkoituksenmukaista, mutta luottaakseen lapsen pitää voida jollain tasolla kunnioittaakin sitä vanhempaa, eikä se oikein onnistu jos vanhempi on vain märkä lapanen. 

Ihan normaalia. Mä 12-vuotiaana tappelin äidin kanssa jatkuvasti ja uhkailin isälle muutosta. Nykyään en isän kanssa ole juuri tekemisissä, äidin kanssa taas todella läheinen. Teini yleensä purkaa tunteet siihen luotettavampaan aikuiseen