Mitäs kun ihastuu mieheen jonka "kiinnostus" onkin ollut vain ystävällisyyttä?
En oikein osannut erottaa noita kahta toisistasn ja tykästyin. Nyt en pääse tykästymisestä eroon. Pitääkö vaan alkaa töissä välttelemään?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvat aikuiseksi. Se auttaa. Ei aina tarvitse olla jokaisesta kivasta miettimässä vaikka mitä.
En ole ap, mutta eihän sitä nimenomaan olekaan miettimässä vaan se ihastus iskee aivan yllärinä ja pyytämättä jostain alitajunnasta tai vaistonvaraisesti tai jotain. Sitten vaan sitten yhtäkkiä (ja kauhukseen) huomaa, että nonni nyt sitten liihottaa perhosparvi vatsassa.. Ja järjellähän siis jopa tajuaa, ettei se toinen ole todellakaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta vaan ollut ainoastaan normaalin ystävällinen kuten nyt vaikka aspa on kaikille ihan työn puolesta, mutta ei se mikälie biologia siitä välitä vaan saa punastelemaan ja sanat takeltelemaan kunnes se ihastus sitten menee ohi.
Tuollaisen epätoivotun ihastuksentunteen voi saada aikaan ihan vaan mukavia jutteleva myyjä. Jotain yksinäisyydestä ja ikisinkkuudesta kumpuavaa oirei
Mä oon myös niin yksinäinen, että ihastun miltei jokaiseen mieheen, joka on minulle huomaavainen ja kohtelias. Tunnen itseni tosi säälittäväksi. Tosi noloa ihastua pelkistä normaaleista käytöstavoista 🤪
Mäkin ihastuin työkaveriin. Meni onneksi nopeasti ohi. Jälkeenpäin oon onnellinen, ettei meistä mitään tullut, en todellakaan halua sellaista miestä, vaikka ihastuneena vaikutti täydelliseltä
Työpaikat on naisille otollisia paikkoja ihastumiseen, koska saa tutustua miehiin rauhassa ensin kaverina. Mutta sitten kun pärähtää ihastus tulille ja jos se mies ei olekaan saatavilla, on tilanne inhottava.
Joka päivä näet hänet siellä, niin vaikea päästä ihastuksesta eroon. Mutta koita nyt vältellä häntä sen minkä voit. Jos mahdollista, pyydä siirtoa johonkin muualle, ettei tarvitse jatkuvasti nähdä sitä miestä.
Mä ihastuin myös työkaveriin. Varattuna varattuun, joten mistään ei mitään ollut tarkoituskaan tulla. Se tunne vaan yllätti jotenkin ihan täysin, eikä mitkään sisäiset järkipuheet onnistuneet sammuttamaan tunnetta. Yritin vältellä ja odotin kohtauksen ohimenoa. Pari vuotta siinä meni. Nykyään on jo helppo hengittää hänen seurassaan.
Tämä on muuten yleistä nykyään. Miehen ystävällisyys vain harvoin tarkoittaa, että olisi kiinnostunut siinä mielessä. Mies kyllä 100% tekee selväksi, jos haluaa muutakin kuin olla kiva kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne olisi toisin päin, täällä jo raivottaisiin kuinka kaikki miehet ovat tuollaisia limaisia ahdistelijoita, jotka eivät erota normaalia ystävällisyyttä muusta kiinnostuksesta.
Ette rohkene myöntää että näin on. Ei varmasti löydy kaksinaismoralisteilta selkärankaa.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että joku tuntemasi nainen voisi ihan oikeasti olla sinusta kiinnostunut, jos edes joskus käyttäytyisit miellyttävästi ja kohteliaasti?
Eri. Yleensä miellyttävät ja kohteliaat miehet ovat sitä kaveriainesta. Eivät sellaisia ketkä kiinnostaisivat seksuaalisesti tai parisuhteen kannalta.
Nyt tiedät millaisesta pidät. Ehkä seuraavan kohdalla käy paremmin.
Naisvihatrollausta. 🖕