Lue keskustelun säännöt.
Opettakaa tämä taito lapsillenne mahdollisimman varhain! Kaduttaa, etten ole aiemmin oppinut
30.11.2024 |
Omien rajojen vetäminen ja asiattomaan käytökseen napakka kuitti välittömästi ja sitten tilanteesta vaan pois. Luonnehäiriöisiä ei jäädä miellyttämään, heidän kanssaan ei jäädä väittelemään. Vedetään rajat ja pois.
Kun joku tulee pyytämättä neuvomaan, kun joku pyytämättä laukoo mielipiteitä, varsinkin ikäviä pahanmielen aineksia asiaan, joka ei hänelle kuulu, kun joku syyttää/valittaa aiheettomasti asiasta, jota et ole tehnyt, kun joku tuppautuu seuraan pyytämättä eikä suostu jättämään rauhaan. Ikäville ihmisille ei tarvitse olla kiva eikä kiltti, he eivät sitä ansaitse ja se on sinulta itseltäsi aina pois. Kyseiset ihmiset ovat ajan, energian ja hyvän mielen varkaita.
Opetelkaa suojelemaan itseänne ja opettakaa sama lapsillenne.
Kommentit (37)
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana!
Todellakin. Kiltteydellä ei saavuta elämässään muuta kuin kynnysmaton rooliin. Muistan kuinka järkyttynyt olin lapsena, kun kaverini äiti sanoi, että jos joku lyö sinua niin on ihan sallittua lyödä takaisin. Olisi todellakin kannattanut kuunnella hänen neuvojaan eikä omien vanhempieni.
Takaisin nimenomaan saa lyödä, jos joku lyö sinua ensin. Pitivätkö vanhempasi sitä vääränä? Iso virhe.
Kun lapsesi on lyönyt, hän ottaa samalla vastaan lyöjän rangaistuksen ja sosiaalisen stigman. Pääset selvittelemään asioita tasavertaisen tappelupukarin ja tämän vanhempien kanssa. Lapsesi luonnollisesti pyytää anteeksi että löi. Voi myös olla, että toiset lapset alkavat karttaa lastasi. Ja periaatteessa tämä on täysin oikein, etenkin jos lapsesi lyö kovemmin ja aiheuttaa fyysistä vahinkoa toiselle. Emme elä missään paimentolaisyhteiskunnassa, jossa kaikki ovat lopulta puolisokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana!
Todellakin. Kiltteydellä ei saavuta elämässään muuta kuin kynnysmaton rooliin. Muistan kuinka järkyttynyt olin lapsena, kun kaverini äiti sanoi, että jos joku lyö sinua niin on ihan sallittua lyödä takaisin. Olisi todellakin kannattanut kuunnella hänen neuvojaan eikä omien vanhempieni.
Takaisin nimenomaan saa lyödä, jos joku lyö sinua ensin. Pitivätkö vanhempasi sitä vääränä? Iso virhe.
Kun lapsesi on lyönyt, hän ottaa samalla vastaan lyöjän rangaistuksen ja sosiaalisen stigman. Pääset selvittelemään asioita tasavertaisen tappelupukarin ja tämän vanhempien kanssa. Lapsesi luonnollisesti pyytää anteeksi että löi. Voi myös olla, että toiset lapset alkavat karttaa lastasi. Ja periaatteessa tämä on täys
Tosimaailmassa lapsi, joka alistuu lyötäväksi ilman vastaanhangoittelua, jää hylkiöksi (jota tullaan lyömään lisää). Jos pistää hanttiin ja molempia rangaistaan, lasten väliset suhteet voivat vielä korjautua tasa-arvoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä jos kyseessä on ihminen, jonka kanssa kuitenkin haluat ehdottomasti olla tekemisissä? Silloin se ei ole niin yksinkertaista, että voi vain poistua tilanteesta ja on hyvä mieli.
Sitten kannattaa miettiä, miksi haluaa "ehdottomasti olla tekemisissä" ihmisen kanssa, joka ei kunnioita toisen rajoja. Jos mietittyäänkin ehdottomasti vielä haluaa, sitten ei auta kuin niellä rajojensa rikkominen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta näyttää, että nykypäivän lapsille tuo on opetettu liiankin hyvin. Vähän väliä joku kilahtaa oppitunnilla tai harrastuksessa, kun kokee että omia rajojaan ei ole kunnioitettu, kun opettaja tai valmentaja neuvoo tai määrää.
Kontekstilla on väliä. Luokkahuoneessa, tai treeneissä ollaan oppimassa ja harjoittelemassa. Opettaja ei ole siellä turhaan pätemässä ja nostamassa egoaan painamalla muita alas.
Mutta kyllä opettajakin, tai treenien vetäjä voi toimia asiattomasti ja silloin on hyvä lapsen ymmärtää, mitä omat rajat ovat ja ettei vierailla aikuisillakaan ole lupaa niitä rikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana!
Todellakin. Kiltteydellä ei saavuta elämässään muuta kuin kynnysmaton rooliin. Muistan kuinka järkyttynyt olin lapsena, kun kaverini äiti sanoi, että jos joku lyö sinua niin on ihan sallittua lyödä takaisin. Olisi todellakin kannattanut kuunnella hänen neuvojaan eikä omien vanhempieni.
Kilttikin voi pitää puolensa. Jos joku lyö, soitetaan poliisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota kutsutaan sanalla "herkkähipiäinen", ei opi väittelemään, kyseenalaistamaan eikä kehity henkiset muskelit, mikäli ei ole valmis kuuntelemaan muidenkin mielipiteitä, neuvoja, kritiikkiä. Mieluummin kasvatin lapseni rehellisiksi, jotta he tietävät mikä on totuus, opetin kunnioittamaan itseään, annoin myönteistä palautetta, myös kritiikkiä, mutten asettunut yläpuolelleen. On oltava selkärankaa, terve ydin, puhuin mieluummin hyvää aina ihmisistä ja annoin tilaa omille tunteilleen ja mielipiteilleen. Ihan pärjääviä aikuisia heistä kasvoi, sosiaalisia ja seurallisia.
Sanotaanko aloituksessa, että älä kuuntele ketään, älä ota vastaan mitään kritiikkiä äläkä kasva ihmisenä?
Jonne myöhästyy toistuvasti töistä ja joutuu puhutteluun, jonka Jonne kokee rikkovan hänen rajojaan, koska eihän hän tahallaan nukkunut liian myöhään. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ap:lle ei siis saa sanoa mitään ennen kuin on kysynyt saako puhutella. Mistä sä tiedät, miten hyvä neuvo toisella on antaa, jos et suostu edes kuuntelemaan? Valikoit ihmiset, jotka ovat sopivia seuraasi? Tuleeko mieleen, että voit pahoittaa jonkun mielen syrjimällä häntä.
Ainakin minun lapseni ovat pitäneet pienenä liiankin kovasti rajoistaan kiinni. Esimerkiksi lelun lainaaminen on ollut täysin mahdotonta, yhteinen leikkikin hyvin vaikeaa, kun itsellä on ollut niin selkeä näkemys leikin kulusta. Eli minä neuvoisin opettamaan lapsille niitä taitoja, joita he eivät vielä osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tosimaailma, jossa lapset pärjäävät lyömällä, on yleensä palstapapan fantasia, joka jossakin määrin muistuttaa viime vuosituhannen Suomea.
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana!
Todellakin. Kiltteydellä ei saavuta elämässään muuta kuin kynnysmaton rooliin. Muistan kuinka järkyttynyt olin lapsena, kun kaverini äiti sanoi, että jos joku lyö sinua niin on ihan sallittua lyödä takaisin. Olisi todellakin kannattanut kuunnella hänen neuvojaan eikä omien vanhempieni.
Takaisin nimenomaan saa lyödä, jos joku lyö sinua ensin. Pitivätkö vanhempasi sitä vääränä? Iso virhe.
Oikeus on hieman eri mieltä.
Jos lyöt takaisin niin molemmat saa tuomion.
Jos et lyö takaisin niin vain toinen saa tuomion.
Joten on väärin lyödä, ensiksi ja toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ap:lle ei siis saa sanoa mitään ennen kuin on kysynyt saako puhutella. Mistä sä tiedät, miten hyvä neuvo toisella on antaa, jos et suostu edes kuuntelemaan? Valikoit ihmiset, jotka ovat sopivia seuraasi? Tuleeko mieleen, että voit pahoittaa jonkun mielen syrjimällä häntä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus valita seuransa, varsinkin aikuisena. Ihan suoraan sanottuna, kaikkien mielipiteet eivät kiinnosta, koska kaikkia ei kuitenkaan ole mahdollista miellyttää. Henkilö A:n mielestä maailman paras juttu voi olla henkilö B:n mielestä hirveää kuraa. Tervetuloa todellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta joka sana!
Todellakin. Kiltteydellä ei saavuta elämässään muuta kuin kynnysmaton rooliin. Muistan kuinka järkyttynyt olin lapsena, kun kaverini äiti sanoi, että jos joku lyö sinua niin on ihan sallittua lyödä takaisin. Olisi todellakin kannattanut kuunnella hänen neuvojaan eikä omien vanhempieni.
Takaisin nimenomaan saa lyödä, jos joku lyö sinua ensin. Pitivätkö vanhempasi sitä vääränä? Iso virhe.
Oikeus on hieman eri mieltä.
Jos lyöt takaisin niin molemmat saa tuomion.
Jos et lyö takaisin niin vain toinen saa tuomion.
Joten on väärin lyödä, ensiksi ja toiseksi.
T ä m ä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonne myöhästyy toistuvasti töistä ja joutuu puhutteluun, jonka Jonne kokee rikkovan hänen rajojaan, koska eihän hän tahallaan nukkunut liian myöhään. 🙄
Työajat ovat työnantajan määrittämät rajat, joiden puitteissa työtä tehdään. Jos jonne on kasvatettu ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja muiden rajoja, hän tajuaa tämän asian.
Minun äitini oli kynnysmatto ja opin samanlaiseksi. Esim. kerran kun makasin pääkivussa ja oksentaen vessan lattialla, tulivat naapurin lapset ovelle. Äiti päästi heidät sisälle leikkimään leluillani, jotka nämä lapset sitten levittivät ja sotkivat. En käsitä miksi hän päästi lapset sisään. Hän olisi voinut vain sanoa, että Anna on sairas eikä nyt sovi tulla leikkimään.
Minun piti aina ymmärtää muita, en saanut puolustautua tai sanoa kenestäkään pahaa sanaa, ja aina oli oma syyni jos joku teki minulle pahaa. Älkää opettako lapsillenne tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ap:lle ei siis saa sanoa mitään ennen kuin on kysynyt saako puhutella. Mistä sä tiedät, miten hyvä neuvo toisella on antaa, jos et suostu edes kuuntelemaan? Valikoit ihmiset, jotka ovat sopivia seuraasi? Tuleeko mieleen, että voit pahoittaa jonkun mielen syrjimällä häntä.
Jokaisella ihmisellä on oikeus valita seuransa, varsinkin aikuisena. Ihan suoraan sanottuna, kaikkien mielipiteet eivät kiinnosta, koska kaikkia ei kuitenkaan ole mahdollista miellyttää. Henkilö A:n mielestä maailman paras juttu voi olla henkilö B:n mielestä hirveää kuraa. Tervetuloa todellisuuteen.
Jonkun mielestä aikuisella ei ole oikeutta valita seuraansa, kun tätä on pitänyt alapeukuttaa.
Nämä on just niitä ihmisiä, jotka tuppaantuu seuraan, oli sitten yöelämässä tai taloyhtiön pihalla, utelee ja juoruaa asioitasi, kutsuvat itse itsensä kotiisi, suuttuvat, jos et suostu kaikkeen mitä ehdotat, ikään kuin olisit aikasi ja seurasi heille velkaa.
Minusta näyttää, että nykypäivän lapsille tuo on opetettu liiankin hyvin. Vähän väliä joku kilahtaa oppitunnilla tai harrastuksessa, kun kokee että omia rajojaan ei ole kunnioitettu, kun opettaja tai valmentaja neuvoo tai määrää.