Lue keskustelun säännöt.
Olen keskustelussa muille kuin ilmaa
29.11.2024 |
Tietty porukka, tietyt ihmiset töissä jotka ei noteeraa mua esim kahvipöydässä. Kun ne puhuu, ne puhuu toisilleen ja vaikka olen keskustelussa mukana, katson silmiin ja kommentoin, ei mua katsota. Ei välttämättä edes kuulla mitä sanon saati kommentoida. Taidan olla näkymätön. Tekis mieli huutaa että Hei mäkin oon täällä ja ihminen!! Mut annan olla vaikka ikävältä tuntuu. Ehkä mä ja mun ajatukset ei oo niin kiinnostavia mut jotkut käytöstavat ja kaikkien huomioiminen olis suotavaa mielestäni.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He tekevät niin, koska olet hyvä ihminen. Pahat eivät pidä hyvistä.
Tällainen mustavalkoisuus vain pahentaa tilannetta.
Mutta kun se on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He tekevät niin, koska olet hyvä ihminen. Pahat eivät pidä hyvistä.
Tällainen mustavalkoisuus vain pahentaa tilannetta.
Mutta kun se on totta.
Eikä ole. Kaikki me tehdään virheitä ja tyhmyyksiä.
Odota että henkinen väkivalta kirjataan lakiin, ja tee sitten noista rikosilmoitus.
Olen törmännyt tähän samaan juuri nyt tässä nykyisessä uudessa työyhteisössäni. Oikeastaan ilmiö näkyy vain yhden ihmisen ollessa seurueessa ja keskustelussa, johon yritän liittyä. Hän puhuu päälleni, ei kommentoi minun sanomisiani tai kysy koskaan minulta mitään. Ainoa vastavuoroisuus kanssani on, kun hän toisinaan torppaa minut tai mielipiteeni täysin.
Olen yleensä herkkä tällaiselle ulos jättämiselle, mutta tällä kertaa tämä on vain mielenkiintoista. Me tunsimme entuudestaan (ainoa tuttuni työyhteisössä), mutta hän ei selvästikään haluaisi, että olen tuolla töissä. En tiedä vielä, mistä tämä johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Odota että henkinen väkivalta kirjataan lakiin, ja tee sitten noista rikosilmoitus.
Kannattaako elämästä tosiaan hukata aikaa tuollaiseen? "minua ei kuunnella eikä katsota silmiin, joten saatte siitä syytteen" Joo olisihan tuo tyydyttävä kohtalo heille jotka tuollaista harrastavat, mutta toisaalta.. eihän ketään voi pakottaa olemaan toisen seurassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt tähän samaan juuri nyt tässä nykyisessä uudessa työyhteisössäni. Oikeastaan ilmiö näkyy vain yhden ihmisen ollessa seurueessa ja keskustelussa, johon yritän liittyä. Hän puhuu päälleni, ei kommentoi minun sanomisiani tai kysy koskaan minulta mitään. Ainoa vastavuoroisuus kanssani on, kun hän toisinaan torppaa minut tai mielipiteeni täysin.
Olen yleensä herkkä tällaiselle ulos jättämiselle, mutta tällä kertaa tämä on vain mielenkiintoista. Me tunsimme entuudestaan (ainoa tuttuni työyhteisössä), mutta hän ei selvästikään haluaisi, että olen tuolla töissä. En tiedä vielä, mistä tämä johtuu.
On tosi helpottavaa kuulla että muillakin on tätä samaa ongelmaa. T. Joku toinen anonyymi
Ollaanko me ihmiset täysin joidenkin luontaisten, eläimellisten käytösmallien varassa lopulta tällaisissa tilanteissa? Tullaan toimeen joidenkin kanssa, mutta kun paikalle saapuu joku voimakas persoona, kaikki mukautuvat siihen rooliin joka hänelle sopii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on heikko ja hiljainen ääni, niin voi joutua usean henkilön käymästä keskustelusta helposti sivuun. Samoin, jos on kovin arka, eikä osaa ottaa tilaa (en tarkoita päälle puhumista)
Toinen syy voi olla tilannetajun puute. Pitäisi osata tuoda käynnissä olevaan keskusteluun jotain sisältöä, mutta jos on sen sijaan tapana toisella joko itsestäänselvyyksiä tai yhtäkkiä pälättää jotain aiheen kannalta epäoleellista, niin muut oppivat ohittamaan sellaisen henkilön.
Kyse voi olla myös muiden ilkeydestä tai moukkamaisuudesta, mutta yleensä asia ei ole niin.
Ei myöskään tarvitse olla eniten äänessä. Sellaisia ihmisiä yleensä arvostetaan, jotka sanovat jotain vasta kun heillä on jotain oikeaa asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on heikko ja hiljainen ääni, niin voi joutua usean henkilön käymästä keskustelusta helposti sivuun. Samoin, jos on kovin arka, eikä osaa ottaa tilaa (en tarkoita päälle puhumista)
Toinen syy voi olla tilannetajun puute. Pitäisi osata tuoda käynnissä olevaan keskusteluun jotain sisältöä, mutta jos on sen sijaan tapana toisella joko itsestäänselvyyksiä tai yhtäkkiä pälättää jotain aiheen kannalta epäoleellista, niin muut oppivat ohittamaan sellaisen henkilön.
Kyse voi olla myös muiden ilkeydestä tai moukkamaisuudesta, mutta yleensä asia ei ole niin.
Ei myöskään tarvitse olla eniten äänessä. Sellaisia ihmisiä yleensä arvostetaan, jotka sanovat jotain vasta kun heillä on jotain oikeaa asiaa.
Itseltäni varmaan puuttuvat kaikki nuo ominaisuudet. Hattua nostan niille, jotka osaavat taitavasti keskustella. Kurjalta kyllä tuntuu jäädä sivuun ja olla se hölmö arkailija.
Vierailija kirjoitti:
Heitä tulee näpäyttää.
Miten ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kärsin aiemmin samasta asiasta. Sitten oivalsin että keskimäärin muut ihmiset eivät ymmärrä sivistyneen ja luterilaisen keskustelun periaatteita jossa kaikkia kuunnellaan tasavertaisesti eikä kiinnitetä huomiota heidän tapaansa puhua, käyttää ääntä tai ulkonäköön.
Muutin ulkonäköni parhaaksi mahdolliseksi luonnollisin keinoin ja aloin panostamaan pukeutumiseen ja muutenkin käyttäytymään kuin itsevarma menestyjä niin kyllä olen ihmisille nykyään muutakin kuin ilmaa ja mielipiteilläni on jotain väliä. Tylsää että sen pitää mennä näin, mutta ainakin hiffasin pelin hengen.
Mullekin tuttuja tilanteita nuo, tietyissä porukoissa on sellaista. En välitä, a
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä tulee näpäyttää.
Miten ?
Kertomalla jokin asia vain yhden kerran, mutta kuitenkin että se on todistettavasti kerrottu. Tyyliin, rakennus palaa! No sitten vaan juoksee ulos sinne kokoontumispaikalle ja tollot jäävät sinne rakenukseen juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä tulee näpäyttää.
Miten ?
Kertomalla jokin asia vain yhden kerran, mutta kuitenkin että se on todistettavasti kerrottu. Tyyliin, rakennus palaa! No sitten vaan juoksee ulos sinne kokoontumispaikalle ja tollot jäävät sinne rakenukseen juttelemaan.
Eli muiden pitäisi opetella kuuntelemaan ?
Myrkyllistä seuraa sinulla ja hankala tilanne, kun ovat samassa työpaikassa kuin he. Etsiydy arvollesi sopivaan seuraan ja välttele noita moukkia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ap:n kaltaisten seurassa yksinkertaisesti vaietaan. Jokainen alkaa tuijotella kahvikuppiaan tai sanoo, että pitääkin tästä mennä töihin. Jääkööt itsekseen selittämään.
Miksi?
Hän ei keskustele muiden kanssa, hän keskustelee itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä tulee näpäyttää.
Miten ?
Kertomalla jokin asia vain yhden kerran, mutta kuitenkin että se on todistettavasti kerrottu. Tyyliin, rakennus palaa! No sitten vaan juoksee ulos sinne kokoontumispaikalle ja tollot jäävät sinne rakenukseen juttelemaan.
Eli muiden pitäisi opetella kuuntelemaan ?
Kyllä. Muuten osuu enemmän tai vähemmän sontaa potkuriin.
Vierailija kirjoitti:
Itse varmaan lähtisin pois, aika nöyryyttävältä tuntuisi..
Mutta kun tuokin tuntuu nöyryyttävältä kun tuskin sitä edes kukaan huomaisi etten olekaan enää siinä.
ei ap, mutta sama tilanne
Mulla on kysymys aiheeseen liittyen:
Voiko teidän mielestänne ihmisiltä vaatia hyvää käytöstä? Voiko siis loukkaantua siitä, jos ei katsota silmiin?