Lue keskustelun säännöt.
Haluan erota kirkosta, mutta tykkään seurakunnasta. Oletko ollut samassa tilanteessa?
28.11.2024 |
Olen kohta jo vuoden tuntenut vahvaa halua erota kirkosta, sillä en usko kirkon opetukseen enkä pidä kirkon hierarkiasta. Kuitenkin saan elämääni paljon valoa ja iloa seurakuntalaisten kanssa vietetystä ajasta. Se on tavallaan ainut "kaveriporukka" joka minulla on ja ihmiset seurakunnassa ovat ihania. He ovat pyytämättä kannustaneet minua elämässäni eteen päin juuri sellaisella hetkellä kun sitä kipeimmin tarvitsin. Jos eroaisin kirkosta tuntuisi siltä, että tuotan heille pettymyksen, ja että "eroaisin heistä". Tästä ei oikein voi keskustella kenenkään kanssa livenä, joten asian kanssa jää yksin.
Onko muita jotka ovat olleet samassa tilanteessa? Miten tilanne ratkesi?
Kommentit (35)
Eroa kirkosta ja jatka toimintaa seurakunnassa ilmoittamatta kenellekään, että olet eronnut kirkossa. Kyllä seurakunnassa voi toimia kirkkoon kuulumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä eroa. Kirkolla ja seurakunnalla on yhteiskuntaa tasspainottava vaikutus, vaikka uskosi horjuu. Minä erosin viime inflaation aikana taloudellisista syistä, mutta se oli pakon sanelema juttu.
Minä en kuulu kirkkoon mutta käyn srk;n kerhoissa. Usein siellä saa päiväkahvitkin.
Ei ole kukaan koskaan kysynyt kuulonko kirkkoon.
Älä nyt eroa kun kerran sielä pyörit.
Maksamillasi kirkollisveroilla maksetaan kirkon järjestämä toiminta. Minusta yrität samalla sekä syödä, että säästää kakun.
T. Kirkosta eronnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroa kirkosta ja jatka toimintaa seurakunnassa ilmoittamatta kenellekään, että olet eronnut kirkossa. Kyllä seurakunnassa voi toimia kirkkoon kuulumatta.
Ihmettelisivät kyllä kun en enää osallistuisi ehtoolliseen enkä söisi seurakunnan ruokia yhteisissä seurakuntalaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Sillä tietenkään en varkain söisi toisten ruokia. Ja muutenkin, liian salamyhkäistä. Jos eroaisin kirkosta olisi heille kerrottava. Olen kyllä miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa, että muutan toiselle paikkakunnalle ja sitten eroan kirkosta. Siellä ei ole tuttua seurakuntaa jolle pettymystä tuottaa, eikä kenellekään tarvitsisi kertoa mitään.
-ap
Etkö voi jäädä tapauskovaisena kirkkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään seurakunnnan elävistä kivistä, jäsenistä.
Jäsenet ovat seurakunta, auttavat toisiansa,
iloitsevat ja surevat kanssakulkijat täällä
korpivaelluksella.
Annan mielelläni pienen summan maallisten
kulujen peittämiseksi seurakuntaan,
koska on neuvottu ettei mikään toiminta
henkipallona pysy pystyssä vaan
euroja tarvitaan juokseviin kuluihin.
Ja jonnekin noita tulevia euroja laittaa
miksei kokonaishyvinvointiin.
Varaa keskusteluaika papin tai diakonin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi eroaisit kirkosta jos käytät sen palveluita?
Minä ihmettelin aikoinaan sitä, että evlut:ssa ei voi valita seurakuntaansa! Onko edelleen näin? Ja mikä järki siinä on? Jos naapurikaupungissa tai jopa naapurikaupunginosassa olisi mieluisampi seurakunta, ei voi liitty sinne jäseneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi jäädä tapauskovaisena kirkkoon?
No olenhan nytkin sellainen, mutta sitten joudun kokemaan tätä sisäistä ristiriitaa ja olemaan vilpillinen, kun mm. uskontunnustuksella ehtoollisen alla tunnustan kirkon oppia johon en usko. Kauheaa sanoa ääneen, mutta kun se niin on niin minkäs teet. Niin kuin olisi naimisissa mutta ei rakasta.
Onko joku oppinut uskomaan, vaikka jossain vaiheessa ei ole uskonut?
-ap
Erosin kirkosta, vaikka käyn palveluksissa sillon tällöin. Kirkolla on oma rälssinsä, joka tienaa hommissaan paremmin kuin ministerit.
Tottakai aina tuodaan framille se vähäosainen ja vedotaan siihen, mutta vaietaan siitä, että kirkko on aika hyvä business monelle. Liian monelle.
Itse tulen hieman paremmin toimeen ilman piispojen sun muiden elämän rahoittamista kirkollisveromaksuilla.
Uskoa voi ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erosin kirkosta, vaikka käyn palveluksissa sillon tällöin. Kirkolla on oma rälssinsä, joka tienaa hommissaan paremmin kuin ministerit.
Tottakai aina tuodaan framille se vähäosainen ja vedotaan siihen, mutta vaietaan siitä, että kirkko on aika hyvä business monelle. Liian monelle.
Itse tulen hieman paremmin toimeen ilman piispojen sun muiden elämän rahoittamista kirkollisveromaksuilla.
Uskoa voi ilmankin.
Oliko tuo rahakysymys sinulle syy erota kirkosta ja olitko läheinen seurakuntasi kanssa?
-ap
En käy kirkossa muuten kuin kauneimmissa joululauluissa ja hautajaisissa. En osallistu seurakunnan toimintaan. Olen agnostikko. Silti en ikinä eroa kirkosta, koska kirkon tehtävät ovat niin tärkeitä ja se on osa minun omaa kulttuuriani.
Vierailija kirjoitti:
Varaa keskusteluaika papin tai diakonin kanssa.
No mitä lisäarvoa he voivat asiaan tuoda?
Jos olisin ap niin en tietenkään eroaisi. Jos jotain niin herättäisin keskustelua epäkohdista.
Itselläni on eroaminen edessä, koska en valtionkirkon palveluita käytä ja olen siirtynyt pääosin paikallisen vapaakirkon asiakkaaksi. En ole jäsen vielä virallisesti, mutta maksan sinne jo vapaaehtoista "kirkollisveroa", kun kerran heidän toimintaansa osallistun.
minä erosin en todella kannata sateenkaari aatosta. taidan liittyä lestadiolaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään seurakunnnan elävistä kivistä, jäsenistä.
Jäsenet ovat seurakunta, auttavat toisiansa,
iloitsevat ja surevat kanssakulkijat täällä
korpivaelluksella.
Annan mielelläni pienen summan maallisten
kulujen peittämiseksi seurakuntaan,
koska on neuvottu ettei mikään toiminta
henkipallona pysy pystyssä vaan
euroja tarvitaan juokseviin kuluihin.
Ja jonnekin noita tulevia euroja laittaa
miksei kokonaishyvinvointiin.
Jahas, kirkon PR-osastokin heräsi valkopyykkäämään. Lopettakaa tuo rahan pummaaminen, sitä teillä on jo tarpeeksi. Miljardiomaisuus ja yltäkylläisyydestä turvonneet elitistiset papit.
Se seurakunta on yhtä kuin kirkko. Et voi erota vain toisesta.