Oletko joutunut kieltämään lastasi olemasta kaveri jonkun kanssa? Mistä syystä?
Minä jouduin kieltämään ettei saa enää olla erään lapsen kanssa. Lapsen vanhemmat puuttuvat joka ikiseen pieneenkin erimielisyyteen lasten välillä. Kaveri sepittää ihmeellisiä tarinoita vanhemmilleen ja vanhemmat uskoo kaiken. Monta kertaa vanhemmat ovat joko soittaneet tai tulleet oven taakse rähisemään ilman että edes tiedän mistä on kysymys. Kaverin isä on näissä useimmiten asialla ja soittelee jopa lapselleni puheluita jossa haistattelee v*ttua. Tyyliin kuuluu myös ovelle tulo silloin kun en ole kotona, siinä sitten haistatellaan ja haukutaan. Siis ihan mielisairasta käytöstä.
He ovat yksipuolisesti pistäneet lasten välit poikki monta kertaa ja kehottaneet olla pitämättä yhteyttä. Sitten taas jonkin ajan päästä kaveri on oikein kiva ja pyytää ulos. Kaveerataan aikansa kunnes tapahtuu sama juttu. Omat lapseni eivät ole virheettömiä, mutta eivät ole syyllistyneet tekoihin joita tuo kaveri saa päähänsä sepittää. En tiedä miksi lapsi käyttäytyy noin.
Joka tapauksessa olen saanut tarpeekseni ja kieltänyt olemasta tuon kaverin kanssa. Koulussa he näkevät, mutta vapaa-ajalla ei olla tekemisissä. Nuo vanhemmat eivät edes ole mitåän mielenterveysongelmaisia tms vaan ihan työssäkäyviä ihmisiä.
Yksi nepsytyttö ei ole meille tervetullut. Jos mun lapset eivät halua leikkiä samoja juttuja, niin sitten alkaa uhkailu, eläimellinen huuto ja mun lasten tavaroiden rikkominen. Myöskään lapseni luokan kiusaajapoika ei ole tervetullut meille. Aivan järkyttävä lapsi. Ilkeä kuin mikä, ja kielenkäyttö pöyristyttävää. Oli jo pk-ikäisenä, vuosien kuluessa vain pahenee. Mun lapsi on kiltti ja helposti ylipuhuttavaksi typeryyksiin, kun haluaa olla tuon kiusaajan silmissä cool.