Mä häpeän mun äitiä.
Ja häpeän itse, että häpeän häntä.
Koska ei minun pitäisi hävetä häntä, koska olen itsekin olevinaan aikuinen ihminen ja asunut kotoa pois kohta 5 vuotta, ja äitinikin on (käsittääkseni) aikuinen ihminen. Ja äitini saa tehdä juuri niin kuin lystää, mutta silti häpeän; hän syö kuin hevonen, ja on myös sen kokoinen, ja suurenee vain koko ajan. Hän on alkanut tupakoida 53-vuotiaana. Ja höpöttää, että on lihava ja pitäisi elää terveellisemmin... Laahustaa yöpaidassa pitkin päivää ja huusholli on sekainen.
Mutta en voi häpeälleni mitään, omapahan on häpeäni.
Kommentit (5)
En usko, että olisi masentunut.
Ennemminkin joku villittelyvaihe. Mutta silti häpeän.
T:ap
kaikki masentuneet ei itkeskele päivät pääksytysten, vaan masennus voi ilmetä monella eri tapaa.
hänet jonnekin mielenterveyspalvelujen piiriin. Vaikuttaa masentuneelta.