Lue keskustelun säännöt.
Vielä ainakin 22v työelämää edessä
24.11.2024 |
Mitä ihmettä sitä keksisi, että jaksaisi eläkkeeseen asti. Ja varsinkin, että kroppa pysyisi ehjänä, eikä mielikään kuormittuisi liikaa.
Nykyinen työ varhaiskasvatuksessa menee vuosi vuodelta hullummaksi. Lapset haastaa enemmän, tälläkin hetkellä on kädet raavittu naarmuille. Ja vanhemmat vasta haastaakin. Monet ovat aivan kujalla lasten kasvatuksesta, vaativat ihmeellisiä asioita tai ovat muuten hyvin haastavia. Ei ymmärretä että 21 lapsen ryhmässä on toimittava toisin kun kotona.
Tavalliset lapset ja perheet ovat työn suola. Ne alkaa vaan ikävä kyllä olla harvinaisuus. Vaatimuksia tulee sieltä ja täältä, resursseja ei kuitenkaan anneta lisää. Tulee vain listaa että tehkää näin ja näin.
Yleistätukea yhdelle jos toiselle. Vaan millä ajalla? Entä he, jotka eivät lisätukea tarvitse, vaan ihan vaan aikuista normaaliin kasvuunsa? Yksi lapsi voi terrorisoida koko ryhmän ja sanotaan suoraan ettei apua saada.
Ihan hullua. Vapaalla ei jaksa mitään muuta kun toipua ja olla hiljaisuudessa.
Kommentit (8)
Töihin pitkähihainen paita ja korvatulpat, jotka suodattavat kaiken paitsi puheen? (Esim. loop merkki)
En oikein osaa auttaa, mutta toivotan voimia. Teette arvokasta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töihin pitkähihainen paita ja korvatulpat, jotka suodattavat kaiken paitsi puheen? (Esim. loop merkki)
En oikein osaa auttaa, mutta toivotan voimia. Teette arvokasta työtä.
Toi olis ratkaisu tyyliin yhdeksi iltapäiväksi, ei 22 vuodeksi!
Looppeja olen miettinyt. Toki olisi hienoa, jos työnantaja nämä maksaisi.
Pitkähihainen paita on, pitäisi olla hanskat, kämmenselät jää paljaaksi.
Eniten uuvuttaa se, että et aina pysty pitämään muita lapsia turvassa. Raapikoon minua, kunhan ei lyö toisia lapsia. Mutta, vaikka ihan kaikkemme tehdään jotta pystyttäisiin tilanteet ennakoimaan ja estämään, näitä tapahtuu silti.
Ei ole kenellekkään oikein, että yksi lapsi luo ryhmään pelkoa. Jo katse riittää että muut lapset väistävät. Ja tälle yhdelle ei saada omaa, henkilökohtaista aikuista jonka hän tarvitsisi jotta hän saisi apua ja tukea ja muut pysyisi turvassa.
Kaikesta tästä ilosta maksetaankin niin "hyvin" että elämä on yhtä kituuttamista. Paljonhan sitä voisi tehdä oman jaksamisen ja hyvinvoinnin eteen, mutta niin moni asia maksaa eikä ylimääräistä rahaa ole. Kaikki menee ihan peruselämiseen. Asumiseen ja ruokaan, omien lasten kuluihin.
Ja vielä 22v tätä samaa. Ja pahenevaa vain. Vielä reilu 10v sitten lapset kuuntelivat mitä aikuinen sanoi. Ryhmässä oli mukava tunnelma, kaikilla hyvä olla, oli helppo tehdä kivoja asioita yhdessä. Nyt on ryhmä jaettava pienryhmiin eikä siltikään aikuiset riitä pitämään lapsia aisoissa.
En tiedä mitä, mutta jotain tässä on keksittävä.
Samaa mietin minäkin... mitähän sitä keksisi?
VIha työpaikkaa näin aluksi? Ei varmasti kaikki päiväkodit ole samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VIha työpaikkaa näin aluksi? Ei varmasti kaikki päiväkodit ole samanlaisia.
Siis vaihda
Työskentelen tällä hetkellä erittäin hyvässä päiväkodissa, hyvällä alueella. Työntekijät on motivoituneita työhön ja ajatellaan oikeasti ja aidosti lasten parasta. Henkilöstö on erittäin pätevää ja ammattitaitoa riittää.
Joten, en usko että vaihtamalla paranisi, päinvastoin.
Perheet pääsääntöisesti erittäin yhteistyökykyisiä, kuitenkin nykyisin joka kausi on enemmän heitä, jotka tekevät työstämme hankalampaa. Tarkoitan nyt vanhempia.
Ongelmat on korkeammalla, jos pomot olisi sitä mieltä, että apua on lapsen ja ryhmän saatava kun sitä tarvitaan, avattaisiin rahahanat ja palkattaisiin se yksi työntekijä lisää, olisi tilanne kaikkien kannalta aivan eri.
Paitsi ne vanhemmat, ne ei taida muuttua.
masentavaa..itse ollut jo paljon pitempään eläkkeellä...t.47v..