Lue keskustelun säännöt.
Ihme moralisointia tuo 45 minuutin nettiäitijuttu!
21.02.2007 |
Huuu... pelottava netti vie aikaa kotitöiltä! " Palsta on mukana arjessa" , heh heh. Tuo tutkija vaikutti aika tietämättömältä esim. huumorin ja ironian osuudesta nettikeskusteluissa!
Kommentit (40)
käyn monta kertaa päivässä koneella. Palstailemassa. Olisi kyllä tosi tylsää viettää lasten kanssa 24h ilman konetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulle av on askel kauemmas nettiriippuvuudesta josta aiemmin kärsin. tarkistan satunnaisesti mistä täällä keskustellaan. Joskus kirjoitan vastineita, toisinaan menee päiviä, että olen hiljaa ja vain luen - jos ehdin. Riippuvainen en enää ole netistä kuten ennen.
Arvatkaa tunnenko huonoa omatuntoa nyt, kun tajusin asian :( en pitänyt itseäni niin riippuvaisena, mutta turha sitä on kieltää.
Asiaan täytyy tulla muutos, jos jollakin on hyviä vinkkejä, otan ne kiitollisena vastaan!
En tykkää mennä kerhoihin yms yksin lapsen kanssa, pitäisi olla joku tuttu mukana, ei kuitenkaan ole ketään :(
Enkä voi kaikkia päiviä liitää paikasta toiseen, ei sekään ole lapselle hyväksi, kun olen kotona, kuluu aika netissä. (Toki olen myös lapseni kanssa, mutta jos viihtyy lelujensa parissa niin karkaan nettiin)
Kaikki vinkit kehiin nyt!
mies). Itse tunnustan, että olen koneriippuvainen silloin kun mieheni on töissä ja olen harkinnutkin tuota salasanahommaa. Kyllä täytyy sanoa että osa kotitöistäkin jää tekemättä (TOSIN en ole ahkera- jäisivät tod. näk. tekemättä ilman konettakin :P). Vietän kyllä säännollisesti ihan koneettomiakin päiviä ilman mitään ongelmaa, mutta sitten kun avaan koneen, jumiudun sinne. Pöh. hauskaa on, mutta vähemmälläkin selviäisi :).
kuitenkin, koukkuun jäänyt äiti vielä:
Mies kyllä löytyy, mutta ei oikein tuo salasana auta, minulla on oma kannettava ja netissä teen muutakin kuin roikun av:lla (huono selitys:)
Varsinkin mese on erityisen tärkeä minulle! Se on aina päällä ja ohimennen jutellaan kavereiden kanssa. En koskaan voisi olla kotona, ilman että kone on päällä :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisiko joku kuka se haastateltu tutkija oli? Kuulostaisi siltä ettei tämä asiantuntija välttämättä ihan täysin hahmota nettikommunikaation luonnetta.
Mielestäni tämän palstan hienous on juuri se että voit nopeasti poiketa silmäilemässä keskustelunaiheet tai kysyä pikaisesti jotain. Harvoin täällä niin perusteellisesti keskustellaan että siinä koko päivää menisi. En nyt sanoisi addiktioksi tällaista monta kertaa päivässä tapahtuvaa piipahdusta, tai ainakin omat lapseni osaavat olla muutaman minuutin ilman äitiä pahemmin kärsimättä...
Ei kyllä pahimmasta päästä (vrt. alkoholi), mutta riippuvuus se on sekin. Suosittelen kyllä miettimään ratkaisua tuohon, salasanan saat omallekin koneelle (jonka esim. miehesi tietää ja voi sulle käynnistää koneen pyytäessäsi esim. sovittuna aikana). Itsekin pohdin juuri tuota, että teen muutakin koneella kuin avilen, mutta totesin että " se muu" ei kuitenkaan ole elintärkeätä, puhelinluettelo on olemassa, soittamalla saa aika paljon jos tarvitsee jotakin tietoa selvittää, lisäksi oma mieheni voi töissä surffailla jonkin verran, voin itse soittaa hänelle tarvittaessa ja pyytää katsomaan jonkin asian netistä. Kannattaa tarttua nyt asiaan kun itsekin olet se huomannut, että se vie liian paljon aikaa elämästä. Itse teen saman :). -36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istun koneella AINA sen ajan kun lapsi nukkuu, kun on hereillä, leikin, hyppyytän, tanssutaan yms, kun hän sitten kiinnostuu jostain leluista eikä huomaa minua niin karkaan koneelle. Joskus saatan ottaa tosiaan syöttötuolin tähän ja samalla syöttää lasta kun olen koneella, juttelen kuitenkin samalla, eli en ole huomioimatta lasta, mutta kone kuitenkin jakaa sen huomion :(
Nyt jotain virikkeitä keksimään, varaa ei nyt liiemmin ole...
Sitä sentään tuijotetaan useita tunteja kerrallaan keskeytyksettä.
Entäs radio? Entäs puhelimessa puhuminen?
Ihan pitäis 24/7 istua vauvan kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa lattialla. Kamaan Sinkkonen.
Todella kummaa ja mustavalkoista moralisointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Business as usual, kun kerran pyhiä äitejä olemme, näinhän se menee:(
en myöskään aiemmin ajatellut, että uskaltaisin yksin mennä mihinkään tuollaiseen juttuun, mutta nyt lapsen saannin jälkeen olen yksin lapsen kanssa käynyt muskarissa, vauvajumpassa, neuvolan äititapaamisissa ja avoimessa päiväkodissa. Niiden kautta on tullut tuttuja, joiden kanssa... tuota niin, lähettelemme joskus sähköpostia... Mutta ihan oikeasti myös tapaamme joskus ihan " livenä" . ja kun muutaman kerran käy yksin, se ei olekaan enää sitten yksin käymistä, kun muut alkavat olla tutumpia jo. Ehkä mun on ollut pakko ottaa itseäni niskasta kiinni tuossa asiassa, kun olen ollut uudella paikkakunnalla lapsen kanssa ja muuten varsin yksinäinen.
Mutta tarkoitus ei ollut moralisoida, täällä ainakin on yksi, joka käy koneella useita kertoja päivässä ja joskus jopa lapsen ollessa hereillä:O
Itse en katsonut ohjelmaa, mutta kamalalta kuulosti se kommentti siitä, että aivan siis tuota kotityöt saattavat keskeytyä! Mikä tämä Sinkkonen sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hevon kuusessa asutaan, ei ole perhekerhoja, avoimia päiväkoteja, ei edes kahvilaa jossa käydä istahtamassa, kauppaan 20 km ja kirjastoon aika paljon enemmän... Ennen vanhaan hyvään aikaan oli kyläyhteisöt ja monen sukupolven perheet, nyt ei. Netti täyttää osaltaan tuota sosiaalista aukkoa, joka yhteiskunnan ja asumiskulttuurin muutoksesta on koitunut. Kotiäitinä sitä on täällä muuten tosi yksin. Sekoaa, jos ei päivän mittaan kommunikoi muiden kuin lasten kanssa, ja illalla ois kiva puhua miehen kanssa jostain muustakin kuin siitä, onkohan A:n unirytmi normaalin rajoissa, miksi O kiukuttelee nimenomaan aamuisin, lieneekö pesujauhe X allergisoivaa...
Ei niin helposti tule istahdettua taas koneen ääreen jos joutuu käynnistämään sen. Jos se on auki koko ajan niin aina ohi mennen tulee kiusaus vähän vain vilkaista... ja sitten huomaa taas istuneensa koneella ihan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en oikeasti tietenkään. Mutta olisi tää elämä huomattavasti ankeampaa ilman verkkoa.
Toisinaan netin imu on liian voimakas, mutta sen takia lapsi ei jää hoidotta. Lähinnä varmaan jos nettiä ei olisi, lukisin enemmän kirjoja, soittelisin puhelimelle, pelaisin jotain tv-pelejä ja varmaan kai kutoisin.
Onhan tuollaisen Sinkkosen katselu yhtä lailla vauvalta pois.
Minä olen riippuvainen siitä, että on joitakin aikuiskontakteja joskus. Ajatusten vaihtoa. Netti tekee sen helpommaksi, kun vauvan kanssa ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista tavata ihmisiä.
Nyt ollaan hiihtolomalla kotona. Ollaan käyty laskiaismäessä lasten kanssa, kirjastossa ja leivottu, mennään viikonloppuna toisen lapsiperheen luo kylään jne. En usko, että lapsia haittaa, vaikka toisinaan keskellä päivääkin äiti istuu koneella, onhan heillä toisensa leikkiseurakseen. Minä olen tämän loman ajan lasteni lähettyvillä 24/7, muttei minun tarvitse joka minuuttia heitä leikittää!
Ja nytkin, kun tässä istun, lapset nukkuvat yhä eli no harm done.
netistä, olkaapa päivä poissa koneelta! Katsotaan tuleeko tänne hiljaista...
Vuosina 1996-2000 olin netissä joka päivä vähintään 5 tuntia. Sitten sain lapset, meillä ei ollut tv:tä eikä tietokonetta kotona ennen kuin kuopus oli 1,5 vuotta vanha. Ei tullut vieroitusoireita. Nyt olin poissa koneelta koko alkuviikon. Ei tehnyt tiukkaa. Eiköhän ne ole eniten koukussa, jotka muita yrittävät saada nettilakkoon.
Vierailija:
netistä, olkaapa päivä poissa koneelta! Katsotaan tuleeko tänne hiljaista...
Sinä, joka jatkuvasti roikut täällä ja sanoit syöttäväsikin lastasi toisinaan koneen vierestä, häpeä! En sano tätä pahalla, vaan hyvällä. Lopeta se netissä roikkuminen ja piipahda täällä vain, jos se ei ole lapselta pois.