Kuinka tarkkoja senioritalot on ikärajoista?
Haluan mahdollisimman kauas lapsiperheiden melusta, mutta ikää on vasta 45.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mono kirjoitti:
Saisiko sinne ottaa myös alaikäiset lapsensa mukaan? 48 vuotiaalla voi olla heitäkin.
Toivottavasti ei!
Ap
Saa ottaa! Riittää siis, että ruokakunnasta yksi on täyttänyt 48 vuotta!
Mä olisin voinu muuttaa tuollaiseen siis jo 3 v. sitten. Mukaan olis tulleet silloin 11 ja 13 v. pojat, ja asuisivat siellä siis edelleen mun kanssa. Siinä sitä olis naapureilla naurussa pitelemistä, kun tuo nyt 14 v. käy läpi erittäin haastavaa murrosikää, huuto ja ovien paiskominen on päivittäistä.
Vierailija kirjoitti:
Etsin jonkin vanhan vakavaraisen taloyhtiön, jossa on kaikki remontit tehty hyvissä ajoin ja jossa ei ole vuokra-asuntoja ja asukkaiden vaihtuvuus on hyvin pientä. Niissä asuu harvemmin lapsiperheitä. Tai jos asuukin, niin harvemmin tuollaista riehujaporukkaa. No meillä kävi yksi möykkäriperhe asumassa naapurissa, mutta joutuivat pakkomyymään sen, kun ei heillä enää ollut varaa maksella yhtiövastikettakaan, taloyhtiö oli ottamassa sen haltuunsa tuossa vaiheessa. Kaikenlaiseen muuhun turhuuteen kyllä rahaa tuntui riittävän. Täällä viihtyvyyttä kuvaa paljon se, että elämänvaiheen muuttuessa muutetaan taloyhtiön sisällä isompaan tai pienempään asuntoon.
Miten pystyt itse määrittämään onko joku huoneistoista vuokrattuna vai ei. Esim. perikunta ei myykään huoneistoa vaan antaa sen vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ostaa omakotitalo Helsingistä merenranta tontilla. Suosittelen. Upeata on kun on oma laituri!
Mutta ei meidän naapurista.
T. kolmen äiti
Vierailija kirjoitti:
Osta omakotitalo Helsingistä. Se on hieno ratkaisu sinulle.
Omakotitaloissa nimenomaan asuu lapsiperheitä. Muuta johonkin asuntolaan. Niissä asuu yksinäisiä ihmisiä. Parhaimmat on negatiivisoireisia skitsofreenikkoja. Niistä ei lähde pihaustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Senioreissa on sellaisia, jotka vaikka huutaa "apuva" ilman syytä vähän väliä. Isäni on tämmöisessä seniori talossa.
Senioriasunto on eri asia kuin hoivakoti.
Raja on häilyvä, kun odotellaan palvelutalopaikkaa. Joku ei pääse sinne koskaan.
Etsin jonkin vanhan vakavaraisen taloyhtiön, jossa on kaikki remontit tehty hyvissä ajoin ja jossa ei ole vuokra-asuntoja ja asukkaiden vaihtuvuus on hyvin pientä. Niissä asuu harvemmin lapsiperheitä. Tai jos asuukin, niin harvemmin tuollaista riehujaporukkaa. No meillä kävi yksi möykkäriperhe asumassa naapurissa, mutta joutuivat pakkomyymään sen, kun ei heillä enää ollut varaa maksella yhtiövastikettakaan, taloyhtiö oli ottamassa sen haltuunsa tuossa vaiheessa. Kaikenlaiseen muuhun turhuuteen kyllä rahaa tuntui riittävän. Täällä viihtyvyyttä kuvaa paljon se, että elämänvaiheen muuttuessa muutetaan taloyhtiön sisällä isompaan tai pienempään asuntoon.