Miten pääsee yli, jos tuntee tulleensa hyväksikäytetyksi, alennetuksi ja nolatuksi ja on itse antanut sen jatkua liian pitkään?
En mene yksityiskohtiin, mutta annoin jonkun kohdella itseäni tosi välinpitämättömästi ja paskamaisesti parin vuoden ajan.
Sitten kun vihdoin uskalsin laittaa vastaan, hän käyttäytyi kuin olisin jotenkin ylireagoinut, mutta pyysi anteeksi, jos musta tuntuu siltä että hän on tehnyt jotain väärää (ei kuitenkaan myöntänyt tehneensä mitään väärää).
Tämän jälkeen loukkasi vielä muutamia kertoja, kunnes sitten pistin välit täysin poikki. En osaa sanoa, miksi en tehnyt sitä jo aiemmin, en vaan pystynyt, kun hänestä tuli mulle tärkeä.
Tästä on jo pitkä aika, mutta edelleen voin huonosti. Oireilen päänsäryllä, rintakivuilla ja nukun levottomasti. Käyn asiaa läpi yhä päivittäin ja ammattiapu ei ole juurikaan auttanut, kun tuntuu että haluavat mun antavan vain anteeksi kun tapahtumista on jo aikaa.
Kommentit (9)
Olisin esim. narsistin uhreilta kysellyt kokemuksia, että jatkuuko huono olo mahdollisesti hautaan asti? En ehkä pysty elämään asian kanssa. ap
Ei sun tarttee antaa sille toiselle anteeksi. Mutta voisit antaa ittelles anteeksi, se helpottaa :)
Keskity omaan hyvinvointiisi ja mieti, mitä olet tuosta suhteesta oppinut. Keskity korjaaviin kokemuksiin. Tiedän, mistä puhut - olin nuorena aikuisena useammassa paikassa aivan kynnysmatto. Enää en.
Miksi fiksut naiset valitsevat väärin joka himputin kerta?
Kiitos vastauksista. En ole mikään fiksu, mutta hyväsydäminen kyllä. ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi fiksut naiset valitsevat väärin joka himputin kerta?
Ei sitä voi itse päättää ketä kohtaan tunteet heräävät.
Pääset kyllä kiinni omaan elämään ja unohdat tapahtuneen. Tärkeintä on että alat hiljalleen tekemään asioita, joista nautit. Kuuntele mielimusiikkiasi, aloita harrastus jossa voit tutustua uusiin ihmisiin, opiskele jotain. Täytä päiväsi uusilla ajatuksilla.
P*ska reissu, mutta tulipahan tehtyä ja opittua itsestä mitä todella tarvitsee elämältä, mitä asioita itse arvostaa.
Ehkä hieman ikävästi tuo ensimmäinen vastaaja asian ilmaisi, mutta tavallaan on oikeassa: vaihda näkökulmaa, tapaa ajatella; tarvitseeko siitä päästä yli? Riittäisikö jos vain jätät sen oven kiinni ja jatkat seuraavalle ovelle? Ajattele tapahtuneen olleen vain inhimillinen erhe, kuin todella halvalla ostettu kahvipaketti jotain kurakahvia, jota et voinutkaan pahan maun takia juoda, mutta kun halvalla sai, niin piti kokeilla. Paketti roskiin ja takaisin siihen kahviin mistä pitää, muisto tulee mieleen vain kun näkee jonkun kahvitarjouksen, mutta unohtuu kun olet jo siirtymässä sille hyllylle, mistä ostat kahvin kanssa nautittavia.
Tsemppiä, kyllä se haalistuu menneisyyden haamuksi ja sinä tulet olemaan täynnä elämää!
Yli ei pääse. Kaivaudu siis ali. Nohevimmat menevät läpi harmaan kiven, mutta sinä et kuulu heihin.