Voiko exän kanssa olla ystävä?

Voi olla.

Mun exä on mun läheisin ystävä ja lapsen kummi.

Voi olla. Me ollaan ainakin saunottu, käyty lenkillä, ja jopa nukuttu yhdessä (ilman lähentymistä) sellaisina aikoina kun molemmat ovat tahoillaan sinkkuja. Ystävyys ei ole kadonnut. 

Mulla ei ole mitään syytä olla exien tai entisen tapailukumppanien ystävä tai kaveri tai edes hyvänpäiväntuttu. Ei kiinnosta jakaa omia ajatuksia ja viettää aikaa heidän kanssa sitten tippaakaan. Johan se on kerran todettu ettei siinä ollut järkeä. Nuorenpana yhden exän toiveesta yritin ystävyyttä eron jälkeen, mutta vitutti vaan seksin ruinaus ja mukamas tehtäisiin samoja kivoja juttuja kuin suhteessa esim elokuvat, kävelyt, kahvittelut mutta ne tylsät jutut ja vastuut on poissa. Maksulliseksi seuralaiseksihan siinä itsensä vain tuntee. Joillekin muille varmaan sopii tuollainen entisten heilojen kanssa kahvittelut ja viestittelyt ja kevyet flirttailut mutta itse haluan aitoa ja syvällistä niin ystävyyssuhteilta kuin parisuhteelta. 

Onnistui lopulta hyvin ex-avopuolisoni, esikoiseni isän kanssa. Ehkä ekat pari kuukautta aloitteestani tapahtuneen eron jälkeen jokainen puhelu hänen kanssaan päättyi siihen, että hän löi mulle luurin korvaan, mutta pikku hiljaa homma alkoi lutviutua. Olimme sitten monta vuotta oikeinkin hyvissä väleissä ja aika lailla samoilla linjoilla lapseen liittyvien asioiden suhteen. Lapsi asui pääasiassa  mun luona, mutta näki isäänsä viikoittain ja kävi harrastuksessaan enimmäkseen isänsä kuskaamana. Mitään erimielisyyksiä ei välillämme ollut vuosikausiin. Valitettavasti ex menehtyi pari vuotta sitten nopeasti edenneeseen sairauteen.