Pitääkö synnytyssairaalaan soittaa ennen sinne menemistä?
Tiedän, että se ei mikään pakko ole, mutta mikä on yleinen käytäntö.
Jos kärvistelen kotona kunnes tuntuu etten enää pysy ja sitten vain menen sinne? Vai kannattaako soittaa ensin?
Kommentit (15)
vältät turhat reissut ja osaat mennä suoraan sinne, jossa on tilaa.
... ja Jorvissa kun soittaa synnytysosaston ovikelloa ulkona niin sieltä vastataan. " Niin?" " No...öö...tota...mä tulisin synnyttämään sinne..."
Jääny tämmöinen mieleen...
Yleinen sanontahan on, että jos mietit sairaalaanlähtöä ja soitat sinne, niin et ole tarpeeksi kipeä lähtemään ;) Kun on tosi kyseessä, niin siinä ei todellakaan käy mielessäkään, että pitäis jonnekin soitella, silloin mennään!
Niin ja tämä siis vain paikoissa, joissa on yksi synnäri minne kaikki menee. Pääkaupunkiseudulla ilmeisesti tosiaan voidaan käskeä toiseen sairaalaan.
Mulla meni vedet, mutta yhtään supistusta ei tullut. Soitin sitten, että tulenko vai enkö, mitä tehdään.. Käskivät tulla. Vasta seuraavana aamuna sitten käynnistettiin.
- supistuksia tulee säännöllisesti
- tuntuu, että tarvitset jo kivunlievitystä
Minulla eka synnytys kesti 10 tuntia ja olin siitä kotona reilut 7 tuntia. Toinen synnytys kesti 6 tuntia ja olin siitä kotona 4,5 tuntia. Minulla oli sairaala parin kilsan päässä, eli uskalsin odotella tosipaikkaa aika pitkään.
minä soitin, kun esikoisen supistukset akoi ja NKL kehoitti pikku rouvaa menemään vaan suihkuun ja rauhoittumaan-
jos olisin uskonut sairaanhoitajaa- vauva olsi syntynyt olohuoneeseen...
-------
eli puhelun jälkeen lähes saman tien mentiin synnytysssaliin-
ONNEKSI en uskonut sairaanhoitajaa...
Vierailija:
minä soitin, kun esikoisen supistukset akoi ja NKL kehoitti pikku rouvaa menemään vaan suihkuun ja rauhoittumaan-
jos olisin uskonut sairaanhoitajaa- vauva olsi syntynyt olohuoneeseen...
Soitin esikoisesta, kätilö sanoi nuivaan sävyyn ettei kannata tulla kun supistuksia on vain 8 minuutin välein. Onneksi lähdin, sillä väli tiivistyi vasta juuri ennen ponnistusvaihetta.
Ap, kuuntele omia tuntemuksiasi, ne kertovat aika paljon! :)
9
mutta mä menin taysiin synnyttään ja vastaanotossa täti kysyi " ja mitäs varten sä tulit?" . Öööö, synnyttään.
ekana yönä mies soitti ja kysy että pitäskö lähtee tulemaan kun supistuksia oli tullut 5 tuntia 5 min. välein. Kielsin miestä soittamasta, mutta soitti sillä aikaa kun olin suihkussa. Ei kuulemma jaksanu kattoo kun kärvistelyä =) Sanoivat että jos vaan pystyy olemaa kotona niin ei kannata tulla. Supistusten väli harvenikin sit aamulla puoleen tuntiin.
Seuraavana yönä mies soitti uudestaan minun pyynnöstä, kun en ite pystyny puhumaan. Supistukset tuli minuutin välein. Sillonkin sanovat että jos pystyy olemaan kotona niin ei kannata vielä tulla. Siinä vaiheessa tuli jo semmonen olo että sairaalaan on päästävä. Vauva syntyi kuitenkin vasta 8 tuntia sairaalaan pääsystä.
Keski-Suomen Keskussairaalassa sanottiin että mielellään saisi soittaa etukäteen, ihan tiedoksi vain. Soitin kun vesien menosta ja supistusten alkamisesta oli kulunut viisi tuntia ja sieltä toivotettiin tervetulleeksi.
jos on tieto siitä että joku synnyttää ja on tulossa joskus lähituntien aikana synnyttämään. Luulen että juuri siksi täällä K-SKS:ssa mielellään ottavat tiedon vastaan jo etukäteen niinkuin joku kirjoittikin. Mutta toki voi mennä muutenkin =)
Minä myös kehotan kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia ja luottamaan ensisijaisesti niihin. Itselläni on kaksi synnytystä takana, ja toisella kerralla ehdin olla alle puoli tuntia synnärillä ja muistaakseni 10 minuutti synnytyssalissa ennen vauvan syntymää. Kun ajattelin vaan jotenkin järjellä vaikka olisi pitänyt kuunnella kroppaa, mitä se sanoo. Kestän kipua hyvin, joten kivunlievitystä en ole tarvinnut synnytyksissä. Niin sitten meinasi käydä hassusti. Jotenkin sitä kuvittelee että ei vauva synny kotiin tai autoon, mutta kyllä minusta kannattaa lähteä mieluummin pari tuntia ajoissa kuin liian myöhään. En tajunnut, kuinka paljon nopeampi toinen synnytys on ensimmäistä. Eka kesti 12 tuntia ja toinen 5,5 tuntia.
Kun supistuksen tahti tihenee, on hyvä muistaa että se lähteminen ja kulkeminenkaan ei enää käy niin ripeästi. Joka supistus pitää pysähtyä ottamaan vastaan. Kotiovelta autolle menee aikaa. Autolta synnärin ovelle menee aikaa. Sairaalan ovelta portaat ylös tai alas synnytysvastaanotolle, taas pitää monta kertaa pysähtyä hengittelemään ja ottamaan supistuskipu vastaan. Itse lähdin toisella kerralla niin myöhään, että kipu oli niin paha että jouduin menemään polvilleni maahan joka supistuksella. Matka ei silloin edisty. Kun menee niin tipoille kuin minulla, matka valmisteluhuoneesta synnytyssaliin oli pitkä vaikka siinä oli vain muutama metri. Oliin siis silloin aivan avautumisvaiheen lopussa ellen siirtymävaiheessa. Ponnistamaan aloin heti kun synnytyssaliin pääsin.
Itse en muistanut mitä tehdä kun lapsivesi tuli eikä ollut supistuksia tai muita kipuja. Onneksi soitin sairaalaan, josta käskettiin heti tulemaan. Muuten en olisi välttämättä älynnyt lähteä.
Harvemmin niillä on sellainen tilanne että pois pitää käännyttää.
Olisikin aika villi näky kun 200 muijaa ei olisi käynyt neuvolassa ja lyllertäisi yllättäen yhtä aikaa ramppia(* ylös synnyttämään!
*) Naistenklinikka on nyt mielessäni.
siellä ollaan AINA valmiustilassa