Mun mustasukkaisuus on kadonnut, enkä ymmärrä tätä itsekään!
Mies sekoili meiltä luottamuksen, liittyen muihin naisiin. Ei siis varsinaisesti pettänyt mutta sekoili ja valehteli. Tätä kesti monta vuotta ja tulin tosi mustasukkaiseksi. Mies halusi luottamuksen takaisin, on näyttänyt viestejä, kertonut asioista avoimesti. Silti olin pahimmillaan niin mustis että en halunnut katsoa miehen kanssa edes tv-sarjoja joissa oli hänen mielestään nätti nainen. Sairasta, tiedän mutta eipä ollut niin helppoa päästä eroon siitä. Ihan karsea tunne.
On se huomattu aikaisemmin että mustasukkaisuus on vähentynyt mutta nyt se on melkeen kadonnut. Ei mua haittaa vaikka mies on tekemisissä nättienkin naisten kanssa koska palaa kuitenkin kotiin mun luo. Tykkään itekin katsella niitä sarjojen nättejä naisia 😅
Mutta wtf, miten mä tän tein? En tosiaan tiedä mutta tää tunne on ihana.
Kommentit (15)
Varmaan se, että mies pelasi avoimin kortein.
Tai sitten olet kasvanut itsenäiseksi: et ole enää riippuvainen miehestäsi.
Sukkasi ovat haalistuneet pesussa.
Osta uusia.
Vierailija kirjoitti:
Ja olet varma etteivät myös tunteesi miestä kohtaan ole kuolleet?
Ei ole, päinvastoin. Pitkästä aikaa tuntuu yhdessäolo oikein seesteisen hyvältä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se, että mies pelasi avoimin kortein.
Tai sitten olet kasvanut itsenäiseksi: et ole enää riippuvainen miehestäsi.
No varmaan ainakin tuo eka. On kiva tietää että mulla on vapaa pääsy esim. miehen puhelimelle jos haluan. Mutta tuntuu ettei enää ole mitään tarvetta.
Ap
Johtuu naisten hypergamiasta.
Jos yksi nainen pitää jostain miehestä, se nostaa hänen osakkeita muiden naisten silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu naisten hypergamiasta.
Jos yksi nainen pitää jostain miehestä, se nostaa hänen osakkeita muiden naisten silmissä.
Anteeks mitä?
Syystä tai toisesta itseluottamuksesi on parantunut?
Vierailija kirjoitti:
Syystä tai toisesta itseluottamuksesi on parantunut?
Tämä varmaan on totta. Ainakin minulla on itseni kanssa nyt parempi olla enkä enää mieti mitä ihmiset sanoo tai ajattelee mistäkin. Hällä väliä.
Ap
Ihmettelen miksi jäit hänen kanssa selvittelemään tätä vuosiksi. Ja mistä tiedät ettei pettänyt, mutta jäi kiinni vain "pienemmästä". Itse olisin katkera siitä, että olisin hukannut niin paljon aikaa henkiseen kärsimykseen hänen takiaan. Miehellä kävi kai tuuri, kun sai noin kärsivällisen naisen nalkkiin.
Onneksi olkoon. Henkistä kypsymistä
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi jäit hänen kanssa selvittelemään tätä vuosiksi. Ja mistä tiedät ettei pettänyt, mutta jäi kiinni vain "pienemmästä". Itse olisin katkera siitä, että olisin hukannut niin paljon aikaa henkiseen kärsimykseen hänen takiaan. Miehellä kävi kai tuuri, kun sai noin kärsivällisen naisen nalkkiin.
Onneksi mun ei tarvitse ihmetellä, enkä myöskään ole katkera 😊 Elämässä on aina ala- ja ylämäkiä.
Ap
Miulla samoin mutta ei kiinnostanut siinä vaiheessa miehen tekemiset enää muutenkaan eli rakkaus loppui.
Sinua on jo "loukattu" sen verran paljon, että odotuksesi miestä kohtaan ovat laskeneet. Se on itse asiassa se avain onneen mikä pitäisi ymmärtää jokaisen suhteen alussa. Eli jos ei ole korkeita odotuksia toista kohtaan, ei ole tarvetta pettyä ja se tunne-elämä on tasaista ja arki rullaa. Olet päässyt niskan päälle, etkä todennäköisesti pelkää eroakaan. Tai sitten kyse on hormoneista, itselle tuli minipillereistä sellainen tunne-elämän kylmentyminen.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se, että mies pelasi avoimin kortein.
Tai sitten olet kasvanut itsenäiseksi: et ole enää riippuvainen miehestäsi.
Varmaan molemmat ovat kasvaneet aikuisiksi. Onnittelut ap:lle hieno tarina.
Ja olet varma etteivät myös tunteesi miestä kohtaan ole kuolleet?