Haluaisitko asua muualla kuin Suomessa ja oletko jo asunut ja palannut?

Nuorena tuli kierreltyä maailmaa. Palasin viettämään vanhuutta tänne. 

Kotimaani ompi Suomi Suomi armas suloinen tosin bussissa kuultu viroa ja somaliaa sekä latinos espanjaa. Mutta kotimaani ompi Suomi Suomi armas suloinen. Monet tulee takaisin vanhetessa tai kun sukulaisia tulee ikävä. 

Kyllä. Olen asunut ja asun edelleen. Nyt on 53 vuotta takana ulkosuomalaisena enkä koskaan palaa Suomeen. Edes käymään enää. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Olen asunut ja asun edelleen. Nyt on 53 vuotta takana ulkosuomalaisena enkä koskaan palaa Suomeen. Edes käymään enää. 

Mutta valitat ja räkytät tällä palstalla pilaamassa meidän päivän? Voisit kirjoitella uuden maasi palstoilla, kiitos.

 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Olen asunut ja asun edelleen. Nyt on 53 vuotta takana ulkosuomalaisena enkä koskaan palaa Suomeen. Edes käymään enää. 

Mutta valitat ja räkytät tällä palstalla pilaamassa meidän päivän? Voisit kirjoitella uuden maasi palstoilla, kiitos.

Ei tuossa valittamista ollut, eikä räkytystä. Vastasi kysymykseen. Mene takaisin nukkumaan, olet huonolla tuulella!

Terv. Ulkosuomalainen jo 40 vuotta, palaan joka kesä noin kuulaudeksi. 

Puoliksi poissa Suomesta jo, kokonaan n6v kuluttua. Haluan nauttia elämästä viimeisetkin vuodet

Olen asunut Skotlannissa ja Englannissa n 10 vuotta. Muutin takaisin Suomeen 5v sitten. Puolisoni on britti ja olemme miettineet muuttoa takaisin Englantiin, mutta vain siinä tapauksessa, että puolisoni saisi sellaisen tulotason, että elintasomme ja elämänlaatu paranisi nykyiseen nähden. Tämä on epätodennäköistä, koska meillä on kaksi pientä lasta ja heidän päiväkoti + koulumaksunsa olisivat jo kymmeniä tuhansia puntia vuodessa. Lisäksi Briteissä työelämä on vaativampaa, ei ole mitään työaikapankkeja tms. ja mieheni alalla töitä tehdään 50+h  viikossa. 

Jos lapsia ei olisi, niin olisimme ehkä jo muuttaneet.

Olen asunut kahdesti ulkomailla. En erityisesti kaipaa mihinkään, Suomi on hyvä paikka asua.

Juu, enkä sano ettenkö koskaan palaisi, mutta en ainakaan ihan heti. Oliko sulla jotain? 

Asun muualla, olen asunut jo reilun vuosikymmenen enkä kaipaa suomeen. Käyn suomessa yhden pitkän viikonlopun verran vuodessa.

Olin n kuukauden muualla, ja voisin asuakin muualla jos olisin rahoissani. Toisaalta metsätonttuilukin on ihan okei. 

Haluaisin osan vuodesta. Tämä on meillä aikeissa, kun mies jättäytyy parin vuoden päästä töistä pois. Talon kyllä varmaan pidämme täällä edelleen niin, että kesät olemme Suomessa. 

Olen asunut muualla. Jouduin muuttamaan tänne perheen mukana lapsena ja valitettavasti olen täällä edelleen. Nyt kun on maisterintutkinto taskussa, on työnhaku ulkomailta käynnissä. Ja kun lähden, en palaa enää tänne. Olen opetellut kielen, kouluttautunut, työllistynyt jne. mutta edelleen mua vaan kehotetaan palaamaan sinne mistä olen tullut. No sinne en voi palata, koska en enää osaa riittävän hyvin paikallista kieltä, mutta onneksi puhun suomen lisäksi sujuvaa englantia, ruotsia, saksaa ja espanjaa, joten eiköhän minullekin löydy jostakin paikka, jonne olen tervetullut. 

 

Olen asunut lapsena Ruotsissa mutta jo koulut käynyt Suomessa. Kyllä sitä vanhempana voisi jonnekin lämpimään lähteä mutta nyt toistaiseksi on vakaa työpaikka täällä ja sen verran hyvät tulot että pystyy erissaamaan mainiosti niin eipä tarvetta laittaa tukikohtaa jonnekin epävarmempaan tienestiin kun "elämä" eri paikoissa onnistuu hyvin näinkin.

20 vuotta ulkomailla ja en ole tulossa takaisin. Ei ole kyllä yhtään ikävä.

Olen asunut pois Suomesta 27 vuotta ja ajattelen, että paras vaihtoehto olisi asua puolet vuodesta Suomessa ja puolet nykyisessä kotimaassa. 

7 vuotta muualla, olen käynyt Suomessa kolmesti tänä aikana viikonlopun verran kerrallaan, en aio tulla takaisin. Kansalaisuudenkin vaihdoin jo ettei varmasti tarvitse palata, etenkin terveydenhuollon ja vanhusten hoidon nykytila Suomessa kammottaa. Ei ole sukua, joten ei mitään sellaistakaan syytä palata. 

Olen asunut, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Molemmissa työskentelin isolla kansainvälisellä yhtiöllä asiantuntija-tehtävissä. Olihan se palkkaus paljon parempi, mutta kun tuli aika hankkia lapsia oli paluu Suomeen helppo päätös. 

Kohta 20 vuotta ulkomailla, enkä aio palata. Elämäni on täällä enkä olisi näissä hommissa kansainvälisessä yhtiössä, jos olisin jäänyt Suomeen. Uran kannalta oli järkevää muuttaa. Ei mulla mitään negatiivisia tunteita Suomea kohtaan ole, mutta elämässäni täällä on ollut ja on monta positiivista asiaa ja mahdollisuuksia, joita Suomessa en olisi saanut. 

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut muualla. Jouduin muuttamaan tänne perheen mukana lapsena ja valitettavasti olen täällä edelleen. Nyt kun on maisterintutkinto taskussa, on työnhaku ulkomailta käynnissä. Ja kun lähden, en palaa enää tänne. Olen opetellut kielen, kouluttautunut, työllistynyt jne. mutta edelleen mua vaan kehotetaan palaamaan sinne mistä olen tullut. No sinne en voi palata, koska en enää osaa riittävän hyvin paikallista kieltä, mutta onneksi puhun suomen lisäksi sujuvaa englantia, ruotsia, saksaa ja espanjaa, joten eiköhän minullekin löydy jostakin paikka, jonne olen tervetullut. 

 

Fiksu päätös. Mulla vähän samanlainen tarina, mutta tapasin puolison ja nyt meillä on jo lapsia, jotka ovat jo niin suomalaistuneet, että tuntuu väärältä heitä kohtaan tehdä sama minkä itse lapsena koin. Repiä juuriltaan. Harmittaa etten lähtenyt aikoinaan ja vieläkin leikittelen ajatuksella ja pohdin miten olisi mahdollista ja lapsille mahdollisimman kivutonta.