S.o.s. Neuvoja kaivataan rakkaudessa!

Olen ihastunut pahemman kerran, ja tunne saattaa olla molemminpuolinen, vaikka mies kielsi sen. Heti perään myönsi, että kemiaa on kuitenkin. Olin parisuhteessa tuolloin, enkä voinut olla varma johtuiko tuo kieltäminen siitä.

Nyt olen kuitenkin sinkku, enkä saa miestä mielestäni. Tiedän että jutusta ei voi tulla mitään, koska hän on yksinäinen susi ja harrastaa sarjadeittailua. Kumminkin joudun näkemään häntä lähes päivittäin ja saan todella epämukavan olon kun yritän peitellä tunteitani.

Pitäisikö minun vaan antaa niiden näkyä ja katsoa mihin se johtaa, vaikka intuitio ja järki kertovat että poltan näppini pahemman kerran. 

Onko palasina oleva sydän parempi kuin ikuinen jossittelu? Tietysti toivo kuiskii toiseen korvaan..

Kannattaako flirttailla pelimiehelle, koska et oo ikinä tuntenut mitään vastaavaa, vai juuri siksi kannattaa pysyä hyvin kaukana??