Pölynimurikauppias dokumentti
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaankaan ole komedia. Pikemminkin erinomaisen ikävä tragedia. Ei voi kuin sympatiseerata tuota partakaveria, joka yritti tehdä itsestään helppoheikin. Oli liian mukava kaveri ollakseen imurikauppias.
Ajattelin, että onneksi ajat on muuttuneet mutta niin vain on tuollaiset duunit taas tarjolla epätoivoisille... :(
Eipä ole vain ihmisillä rahaa ostaa tuotteita.
Mites kaikki Wincapita-, Zinzino-, tai Onecoinhuijarit?
Missä he ovat nyt?
Saivat 84v äidilleni myytyä imurin Hinta vain hikiset 2300€ Onneksi saatin kaupat peruttua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sei ei sitten ole komedia vaikka voi siltä vaikuttaa.
On se silti tosi hauska dokumentti. Saa hyvät naurut.
Minä en tiedä itkeä vai nauraa kun jotenkin yhtä aikaa sekä hyvin surullista että naurettavaa, Samalla kun ajattelen sitä epäonnista naista tai miestä, joka kohtaa kotiovellaan hälytyslaitteita myyjän, josta jo ajatuksena tulee mieleen vähän mafia meininki. - Pelko tai uhka ja häpeä ovat pelottavia aseita myyjälle, joka tulee iholle tai vaikka vain kotiovelle kyselemään, että kiinnostaskos kauppa jos maksat niin ei tarvitse pelätä tai myöhemmin katua (kodin,,siisteyttä) - - - Kyllä te tiedätte, tehdäänkö kaupat. Nämä ovat asioita, jotka päätetään heti. Seurravaa kertaa ei ehkä tule.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autobonus on myös klassikko.
Löytyy Areenasta, samoin kuin Pölynimurikauppiaat.
Kiitos dokkari vinkistä!
Yliopisto-opiskelija
Muistan ohjelman, se nainen oli "erikoinen tapaus".
Vierailija kirjoitti:
Muistan ohjelman, se nainen oli "erikoinen tapaus".
Jo sanosin rumasti, niin kysyisin, että eivätkö he kaikki "vähän" ole? - Mutta rohkeita ja yritteliäitä nämä myyjät. - Kuinka moni olisi osannut edes aavitaa, että noin 30 vuotta myöhemmin ihmiset voivat katsella heitä omilta puhelimen ruuduiltaan tai voivat itse törmätä itseensäö tv ruudulla keskiviikko iltana tai alkuiltapäivästä??
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Ei viitsi katsoa. Aikaisemmassa työpaikassa oli pöynimuri- ja saippuakauppias-tyyppi kymenkunta vuotta kolleegana. Oli siihen aikaan kuin Sarasvuon kopio, hiukan samaa habitustakin. Ja turpavärkki lauloi äijällä ihan tauotta kuinka työnteko on kuin jääkiekkoa tai milloin mitäkin tikanheittoa tai golfin peluuta.
Tämän tarinan päähenkilö on kyllä ihan päinvastainen. Päähenkilö joutuu pakon edestä toimimaan kaupustelijana 90 luvun lamassa, kun mitään muuta työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. No eihän se tietenkään siinä pärjää, koska on liian ujo, liian rehellinen ja ihmisillä on rahat loppu
Kannattaa oikeasti katsoa. Areenalta tuon itse katsoin jo vuosi sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin katto ja hälytyslaite kauppiaat samaa roskaporukkaa
Aikas osuva vertaus! - Tosin ymmärtääkseni Suomessa on edelleen myös kiertäviä pölynimurikaupiiaitakin; mutta heidän asiakaskuntansa on muualla kuin isoissa tai edes keskisuurissa kaupungeissa ja kuntakeskuksissa.
Nuo kauppiaat ovat jälleen ilmestyneet ovien taakse, kun puhelinkaupustelun sääntöjä on kiristetty. Esimerkiksi pelkkä myöntyminen ei enää riitä puhelimessa, vaan kaupasta on tehtävä myös kirjallinen hyväksyntä
Ovelle ilmestyvä myyjä taas saa sen hyväksynnän heti paperille. Ahdistavaa on, kun ovikello soi ja oven takana heiluu kaupustelija.
Ei tosiaankaan ole komedia. Pikemminkin erinomaisen ikävä tragedia. Ei voi kuin sympatiseerata tuota partakaveria, joka yritti tehdä itsestään helppoheikin. Oli liian mukava kaveri ollakseen imurikauppias.
Ajattelin, että onneksi ajat on muuttuneet mutta niin vain on tuollaiset duunit taas tarjolla epätoivoisille... :(