Lue keskustelun säännöt.
Onko ulkonäöllä väliä?
12.11.2024 |
Mielestäni on, se on jonkinlainen käyntikortti varsinkin uusia ihmisiä tavatessa. Jokainen ihminen havannoi toista aluksi ulkonäön perusteella ja fiksu ihminen kyllä ymmärtää, mitkä on ne ominaisuudet, jotka ihminen on saanut syntymälahjana vanhemmiltaan.
Mutta esim. vihaiset katkerat kasvot puhuvat kyllä jotain ihmisestä ainakin sillä hetkellä. Ja vaikka lihavuus on nykyään kielletty asia puuttua, niin kyllähän massiiivinen lihavuus kertoo ihmisestä jotakin. On toki totta totta, että osa on sairautta tai sairauden tulosta, mutta suurin osa tulee liikaa ja väärin syömisestä. Siihen ei tietenkään tarvitse kajota. MIelen maailman heijastuu myös ulkonäössä, varsinkin syvä masennus näkyy ja sehän on sairaus.
Yleinen positiivisuus elämää ja muita kohtaan näkyy kyllä ulkonäössä ja käytöksessä. Mitä mieltä olette?
Kommentit (33)
Ulkonäkö on erittäin tärkeä asia, ero pelkän ystävyyden/tuttavuuden ja mahdollisen romanttisen suhteen välillä. Tämä ei tarkoita, että minulle miehenä naisen tarvitsee tietenkään olla "objektiivisesti" super kaunis, mutta kunhan miellyttää silmääni ja herättää seksuaalista kiinnostusta. Ei todellakaan kannata ryhtyä suhteeseen, jos deittailukumppani ei aidosti herätä tarpeeksi himoa. Kannattaa olla rehellinen itsessään näissä asioissa, vaikka saattaisikin itsensä jokseenkin pinnalliseksi kokea. Siinä vain huijaa sekä itseään että toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen näkee toisessa ihmisessä niitä asioita, jotka ovat itselle tuttuja.
Tulkinnat ovat katsojan elämästä peräisin ei kohteen välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi jokainen voi itse päättää, miten paljon antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa omaan elämäänsä.
Luulen, suurimalle osalle, jolla on edes jonkin verran itseluottamusta, arvostusta ja kunnioitusta itseään kohtaan, on ykshailee mitä ap tai joku muu ajattelee jonkun vaatteista tai ulkonäöstä, vaan muut arvot menevät edelle esim sivistys/koulutus, moraali, työura, perhe jne.
Itse kuulun tähän ryhmään, enkä välitä mitä muut ajattelevat tai sanovat, vaan elän omaa elämääni.
Niin no. Minua huolestuttaa paljon sairastaneena lähinnä työllistyminen, jos nykyinen työpaikka menisi syystä tai toisesta alta. Työkykyyni sairastaminen ei vaikuta, mutta näytän kovien lääkitysten runtelemana varmasti monen silmään päihdeongelmaiselta. Sellainen ulkonäkö varmasti vaikuttaa siihen, halutaanko minua ylipäätään palkata. Asiakaspalvelutehtäviin tuskin olisi uudessa työpaikassa asiaa.
Tietysti olisi myös surullista tavata elämäni mies, jos hän rakastuisi minuun ihmisenä mutta joutuisi kärsimään ulkonäöstäni. Mutta työllistyminen on ihan oikeasti elämään vaikuttava asia.
Useinhan ulkonäkö vaikuttaa siihen, haluaako ihmiseen tutustua lähemmin. naisen ei mielestäni tarvitse olla kaunotar, mutta joku positiivisuus on valttia. Minusta näyttelijä Alma Pöysti on miellyttävä ihminen, vaikkei kaunotar olekaan, siis minun mielestä.
(Onko hän parisuhteessa?? Olen mies.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö on erittäin tärkeä asia, ero pelkän ystävyyden/tuttavuuden ja mahdollisen romanttisen suhteen välillä. Tämä ei tarkoita, että minulle miehenä naisen tarvitsee tietenkään olla "objektiivisesti" super kaunis, mutta kunhan miellyttää silmääni ja herättää seksuaalista kiinnostusta. Ei todellakaan kannata ryhtyä suhteeseen, jos deittailukumppani ei aidosti herätä tarpeeksi himoa. Kannattaa olla rehellinen itsessään näissä asioissa, vaikka saattaisikin itsensä jokseenkin pinnalliseksi kokea. Siinä vain huijaa sekä itseään että toista.
Tämä. Sitä katkeroituu, jos kotona on ihminen joka ei viehätä, mutta muualla kohtaa päivittäin ihmisiä joihin kokee vetovoimaa. Eikä todellakaan tarvitse olla mikään ideaalin mukainen komistus tai kaunotar, vaan sellainen omaan silmään upea. Mulla on ollut kaksi aivan syötävän komeaa miestä, joista toisesta läheiseni jälkeenpäin kertoivat miettineensä, että onkohan hänellä jokin kehitysvamma, ja toisesta että onpa harvinaisen ruma mies. Minä olin aivan lääpälläni.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän todella huolestuttavana, että esim. terveydenhuollossa ihmisiä arvioidaan ulkonäön perusteella. Oikeusturva on hirveän heikko terveydenhuollossa ja subjektiivisiin arvioihin nojataan liikaa. Esim. tunnetusti mies ei osaa erottaa, milloin naisella on meikkiä.
Pakko kertoa tähän, kun tuli tosta tervhuollosta mieleen.
Meodän töissä oli työntekijöille tervtarkastus. Toinen mies on ylipainoinen huomattavasti ja toinen on uimavartaloinen vatsalihaksilla oleva komea mies. Se lääkärinainen tutki sen lihavan tyylii minuutissa ja sanoi, että ala tekee sitä ja tätä. Lihavan tervtarkastus jäi vähän ns vajaaksi. Sille ei jääny mitään käteen siitä käynnistä.
Sit menee tämä hyväkroppainen kollega ja hän oli siellä huoneessa melkein 45min. Sitten pari jätkää kysy siltä, että mitä sä oikein teit siellä noin kauan. Hän sanoi, että kuunteli sitä kun lääkäri kehui terveyttä ja kuntoa jne ja paineli mun kroppaa joka puolelta ja ihmetteli.
Aloin siinä kahvihuomeessa sitten ajattelemaan, että ei edes lääkärissä saa tasavertaista palvelua, koska ulkonäkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän todella huolestuttavana, että esim. terveydenhuollossa ihmisiä arvioidaan ulkonäön perusteella. Oikeusturva on hirveän heikko terveydenhuollossa ja subjektiivisiin arvioihin nojataan liikaa. Esim. tunnetusti mies ei osaa erottaa, milloin naisella on meikkiä.
Pakko kertoa tähän, kun tuli tosta tervhuollosta mieleen.
Meodän töissä oli työntekijöille tervtarkastus. Toinen mies on ylipainoinen huomattavasti ja toinen on uimavartaloinen vatsalihaksilla oleva komea mies. Se lääkärinainen tutki sen lihavan tyylii minuutissa ja sanoi, että ala tekee sitä ja tätä. Lihavan tervtarkastus jäi vähän ns vajaaksi. Sille ei jääny mitään käteen siitä käynnistä.
Sit menee tämä hyväkroppainen kollega ja hän oli siellä huoneessa melkein 45min. Sitten pari jätkää kysy siltä, että mitä sä oikein
teit siellä noin kauan. Hän sanoi, että kuunteli sitä kun lääkäri kehui terveyttä ja kuntoa jne ja paineli mun kroppaa joka puolelta ja ihmetteli.
Aloin siinä kahvihuomeessa sitten ajattelemaan, että ei edes lääkärissä saa tasavertaista palvelua, koska ulkonäkö.
Voihan sitä oppikirjojen ideaalikroppaa olla mielenkiintoista tutkia. Siellä kun erottuu kaikki paljon paremmin. Myös ne mahdolliset sairauden merkit. Rasvakerroksen alta ei kaikkea näe ja tunne yhtä helposti.
Vierailija kirjoitti:
Useinhan ulkonäkö vaikuttaa siihen, haluaako ihmiseen tutustua lähemmin. naisen ei mielestäni tarvitse olla kaunotar, mutta joku positiivisuus on valttia. Minusta näyttelijä Alma Pöysti on miellyttävä ihminen, vaikkei kaunotar olekaan, siis minun mielestä.
(Onko hän parisuhteessa?? Olen mies.)
Jos ruotsalainen Tapahtui veden äärellä -sarja löytyy vielä Areenasta, niin katso se. Alma näyttelee täysin erilaisen roolin. Upea näyttelijätär.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleinen positiivisuus elämää ja muita kohtaan näkyy kyllä ulkonäössä ja käytöksessä. Mitä mieltä olette?
Ulkonäkö ja käytös on vain pintaa.
"Yleinen positiivisuus" kertoo että kyseinen ihminen elää varmaan jossain omassa onnellisuuskuplassaan - ei tiedosta ympäröivää maailmaa eikä todennäköisesti paljoakaan seuraa uutisia. Kunhan tukka on hyvin ja hampaat valkoiset leveään tekohymyyn niin kaikki on hyvin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen positiivisuus elämää ja muita kohtaan näkyy kyllä ulkonäössä ja käytöksessä. Mitä mieltä olette?
Ulkonäkö ja käytös on vain pintaa.
"Yleinen positiivisuus" kertoo että kyseinen ihminen elää varmaan jossain omassa onnellisuuskuplassaan - ei tiedosta ympäröivää maailmaa eikä todennäköisesti paljoakaan seuraa uutisia. Kunhan tukka on hyvin ja hampaat valkoiset leveään tekohymyyn niin kaikki on hyvin...
Ei yleinen positiivisuus mitään naiivia typeryyttä ja sairaalloista pakkoiloisuutta tarkoita. Sitä vain, että suhtautuu mukavasti muihin ihmisiin eikä jaksa aina valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen positiivisuus elämää ja muita kohtaan näkyy kyllä ulkonäössä ja käytöksessä. Mitä mieltä olette?
Ulkonäkö ja käytös on vain pintaa.
"Yleinen positiivisuus" kertoo että kyseinen ihminen elää varmaan jossain omassa onnellisuuskuplassaan - ei tiedosta ympäröivää maailmaa eikä todennäköisesti paljoakaan seuraa uutisia. Kunhan tukka on hyvin ja hampaat valkoiset leveään tekohymyyn niin kaikki on hyvin...
En nyt ihan noinkaan sanoisi. Se että rypisin kurjuudessa ja surussa yrittäen kannatella maailman painoa harteillani ei ainakaan lisää hyvinvointia. Vaikka välillä meinaa epätoivo iskeä, niin mieluummin yritän luoda ympärilleni positiivista henkeä. Vaikka hymyilen ja vitsailen paljon se ei ole teennäistä. Moniin asioihin en pysty vaikuttamaan, mutta lähiympäristööni voin.
Suomessa hymyilevä perusilme niin arvellaan olevan aineissa.