Tunnetteko muut vanhemmat riittämättömyyttä
Ja suoranaista katumusta miten huonosti olette hoitaneet ja kasvattaneet lapsenne? Olenko minä ainoa maailmassa tässä asiassa? Päivittäin sätin itseäni miksi en pystynyt parempaan. En vain pystynyt. Onneksi kaikki muut ovat pystyneet.
Kommentit (8)
Luonnollista ja inhimillistä tuntea joskus noin. Et ole ainoa. Kannattaa kuitenkin olla itselleen armollinen, koska me vanhemmat olemme myös ihmisiä omine vikoinemme. Jos et laiminlyönyt ja lapset jäi ilman ruokaa, vaatteita ja hoivaa niin kaikki on hyvin. Kaikkeen emme voi kuitenkaan voi vaikuttaa. Lapsista kasvaa omanlaisiaan ja siihen meillä on loppupelissä aika vähän vaikutusvaltaa vaikka oltais tehty "kaikki oikein".
Kyllä, joka ikinen päivä. Olen hyvä äiti ja lapsista on kasvanut todella ihania persoonia, joista saamme olla ylpeitä. Silti sätin itseäni joka päivä. Riittämättömyyden tunne kertoo että rakastat lapsiasi. Se kuuluu vanhemmuuteen. Ihan niinkuin syyllisyyskin. Olisi outoa jos ei äitinä kokisi riittämättömyyden tai syyllisyyden tunteita. Ne kuuluvat äitiyteen.
En tunne. Lasteni mielestä olin riittämätön. Katkeria, koska joutuneet työelämään, enkä vastaa heidän kuluistaan 40-vuotiaina. Tunnen olleeni liian tukeva liian kauan.
Riittämättömyyden tunne seuraa varmaan koko lopun elämääni. Olen ollut lapsille ainoa kasvattaja kun isä ei ole hoitanut omaa tehtäväänsä vaan lähti ja jätti lapset.
Kyllä! Tämä ahdistaa paljon. Lähivanhempana taakka on valtava ja lapsi ollut yhä vähemmän etän luona. Tuntuu ettei voimavarat riitä tarpeeksi, kun omassa elämässäkin riittänyt epäoikeudenmukaisuutta. Menetettyjä vuosia ei vain saa takaisin. Lapsi aivan ihana ja oma persoona, tässä mielessä olen antanut omalla toimimattomuudellani toki tilaa kasvaa ihan omanlaisekseen. Ja ilman muuta perushuolto toiminut aina.
Eli olet tietoisesti tehnyt jotain huonosti, jos kadut ja sätit itseäsi siitä ettet pystynyt parempaan. Onko lapsi tai joku muu antanut palautetta vai miksi nyt on tuollaiset tunteet?
Riittämättömyys on jokaisen vanhemman perustunne. Älä vertaa itseäsi muihin äläkä usko kaikkia asiantuntijoiden kommentteja. Yksikään vanhempi ei veny kaikkiin suosituksiin ja ohjeisiin.
En ole kokenut sellaista. Aina olen asettanut lapset edelle ja pitänyt huolta. Edelleen esim huolehdin ettei opiskelevan aikuisen lapsen tarvitse ottaa opintolainaa ym.