Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun kroppa vaatisi sairausloman, mutta ei pää kestä jättää omia töitä työkaverin niskoille

Vierailija
10.11.2024 |

Meillä on kädet täynnä töitä ja mulla nyt kroppa sanomassa sopimusta irti, pitkäaikaissairaus. Teen töitä tosi äärirajoilla jo, päivät on todella tuskaa viidenkin kipulääkkeen kanssa. Mutta jos jään saikulle, työkaverin on tehtävä omien töidensä lisäksi minunkin työt ja hän on nyt jo äärirajoilla jaksamisensa kanssa.

Mitä tehdä?

Kommentit (51)

Vierailija
41/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sua, mutta esimiehen tehtävä on murehtia kuka tekee työt, ei sinun. Jäät vaan rauhassa pois työstä.

Vaan kun tiedän että ne työt menee tälle työkaverille. 

Mihin sinua sitten tarvitaankaan työpaikalla? Normaalisti esimies osoittaa sijaisen poissaolevan tilalle. Sijainen ei voi olla henkilö, joka hoitaa oman työnsä.

 

Meillä ainakin priorisoidaan työt uudelleen ja tehdään ne kiireisimmät ja tärkeimmät ensin. Ja pidempää päivää. Ne ei välttämättä ole kaikki niitä omia töitä. Sitten onkin kauhea suma niitä omia hommia, kun sairaslomalainen palaa.  Ei todellakaan tule mitään sijaisia edes pidempien saikkujen ajaksi. Joo, henkilökunta on ihan poikki, mutta tämä taitaa olla ajan henki,<

Tämä. Meillä 1-2 viikon saikut kaatuu aina yhden työkaverin niskaan. Jos saikku jatkuu esim. kuukauden, sitten aletaan jakaa töitä. Jaana hoitaa poissaolevan työt omiensa lisäksi 1.viikolla, Anna 2.viikolla, Juha 3.viikolla jne.

Jos saikku jatkuu vaikka 4 kuukautta niin tuo kierto on pysyvä, eli koko ajan joku tekee sen poissaolevan työt, ihan omien töiden lisäksi.

Vasta jos toedetään että henkilö on pois esim 6-12 kk, aletaan miettiä, kuka voidaan siirtää hänen tilalleen. Sen täytyy olla joku joka jo osaa työn. Ja sitten taas hänen työnsä jaetaan muille, jotka tekee sitä oman työnsä lisäksi 😅

Näin valtiolla.

Vierailija
42/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mietin täällä samaa. En tosin pitkäaikaisen sairauden vuoksi, vaan flunssan. Olin jo kolme viikkoa sitten pari päivää pois ja vointi lähti kohenemään. Tosin yskä jäi. Nyt viikonloppuna yskä on mennyt tosi pahaksi, enkä jaksa uskoa, että olisin huomenna työkuntoinen. Harmittaa vain kasaantuvat työt. Olen potilastyössä, eikä niitä minun omia potilaita voi kukaan muu hoitaa kuin minä. 

Mutta sinullekin sanon, että oma terveys ensin. 

Oletko vajaa? Kuvitteletko että ne potilaat makaa siellä liikkumattomina saamatta hoitoa jos sinä et ole paikalla?

Jotkut elää harhassa, että ovat työnantajilleen korvaamattomia.

Senkun raadatte itsenne hengiltä ja kuolette saappaat jalassa. Muuteman päivän päästä paikalla on uusi työntekijä ja työnantaja ei teitä kaipaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen joskus miettinyt, mitä kävisi, jos minä sairastuisin vakavasti. Teen asiantuntijatyötä, jota ei tee yksikään toinen tässä yrityksessä, olen siis "tiimini" ainoa edustaja. Työ vaatii erityisosaamista, mistä tiedän, että sitä ei ole kenelläkään muulla tässä yrityksessä ja lisäksi liiketoimintaosaamista. Jonkin verran apuja saataisiin tarvittaessa konsulttiyrityksestä, mutta siellä osaaminen rajoittuu siihen tekniseen osaamiseen mitä minulla on. Kaikki se minun liiketoimintaosamiseni puuttuu, ja se on ehkä melkein tärkeämpää kuin tekninen osaaminen.

Mun ei siis parane sairastua ikinä vakavasti... Jo nyt on esim. loma-aikojen sovittaminen melkoinen palapeli, kun kesälomaani en voi pitää yhdessä osassa ikinä.

Meni hieman ohi aiheen, mutta ihan konkreettisena esimerkkinä, että ei se sijaisen palkkaaminen välttämättä ole mikään pika-apu työvoimapulan ratkaisemiseen, jos joku sairastuu.

Tuo on työnantajan ongelma, jos on niin hölmö, että jättää tiettyjen kokonaisuuksuen osaamisen yhden työntekijän varaan. 

Vierailija
44/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen joskus miettinyt, mitä kävisi, jos minä sairastuisin vakavasti. Teen asiantuntijatyötä, jota ei tee yksikään toinen tässä yrityksessä, olen siis "tiimini" ainoa edustaja. Työ vaatii erityisosaamista, mistä tiedän, että sitä ei ole kenelläkään muulla tässä yrityksessä ja lisäksi liiketoimintaosaamista. Jonkin verran apuja saataisiin tarvittaessa konsulttiyrityksestä, mutta siellä osaaminen rajoittuu siihen tekniseen osaamiseen mitä minulla on. Kaikki se minun liiketoimintaosamiseni puuttuu, ja se on ehkä melkein tärkeämpää kuin tekninen osaaminen.

Mun ei siis parane sairastua ikinä vakavasti... Jo nyt on esim. loma-aikojen sovittaminen melkoinen palapeli, kun kesälomaani en voi pitää yhdessä osassa ikinä.

Meni hieman ohi aiheen, mutta ihan konkreettisena esimerkkinä, että ei se sijaisen palkkaaminen välttämättä ole mikään pika-apu työvoimapulan ratkaisemiseen,

Kukaan ei ole noin korvaamaton, ei kukaan.

Herää jo sieltä kuplasta.

En ole väittänytkään olevani korvaamaton. Mutta että hetkessä ei löydy henkilöä, joka pystyy paikkaamaan työni täysin. Mulla meni itsellänikin vähintään vuosi, että pystyin sanomaan osaavani jotakin.

Vierailija
45/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mietin täällä samaa. En tosin pitkäaikaisen sairauden vuoksi, vaan flunssan. Olin jo kolme viikkoa sitten pari päivää pois ja vointi lähti kohenemään. Tosin yskä jäi. Nyt viikonloppuna yskä on mennyt tosi pahaksi, enkä jaksa uskoa, että olisin huomenna työkuntoinen. Harmittaa vain kasaantuvat työt. Olen potilastyössä, eikä niitä minun omia potilaita voi kukaan muu hoitaa kuin minä. 

Mutta sinullekin sanon, että oma terveys ensin. 

Oletko vajaa? Kuvitteletko että ne potilaat makaa siellä liikkumattomina saamatta hoitoa jos sinä et ole paikalla?

Taidat olla itse, jos mielikuvituksesi ei riitä siihen, että tiettyjä potilaita, ei muut voi "noin vain alkaa hoitamaan." Olen töissä psykiatrilla erityistason terapeuttina. Kenelle ajattelit, että laitan nämä potilaat? 

Ja toisekseen, en ole menossa töihin. Tuolle joka sanoi, että älä tartuta. Sanoin vain, että kasaantuvat työt harmittaa. 

Vierailija
46/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mietin täällä samaa. En tosin pitkäaikaisen sairauden vuoksi, vaan flunssan. Olin jo kolme viikkoa sitten pari päivää pois ja vointi lähti kohenemään. Tosin yskä jäi. Nyt viikonloppuna yskä on mennyt tosi pahaksi, enkä jaksa uskoa, että olisin huomenna työkuntoinen. Harmittaa vain kasaantuvat työt. Olen potilastyössä, eikä niitä minun omia potilaita voi kukaan muu hoitaa kuin minä. 

Mutta sinullekin sanon, että oma terveys ensin. 

Oletko vajaa? Kuvitteletko että ne potilaat makaa siellä liikkumattomina saamatta hoitoa jos sinä et ole paikalla?

Taidat olla itse, jos mielikuvituksesi ei riitä siihen, että tiettyjä potilaita, ei muut voi "noin vain alkaa hoitamaan." Olen töissä psykiatrilla erityistason terapeuttina. Kenelle ajattelit, että laitan nämä potilaat? 

Eikä tosiaan kolmen päivän saikun takia nyt uutta seksuaaliterapeuttia lähdetä hakemaan. Sitten tietenkin, jos pidempiä poissaoloja tai jään pois. Eikä meillä muut poli hoitajat voi vain korvata minua. Heillä on omat potilaansa, eikä myöskään seksuaaliterapiaan koulutusta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. 

Olet kokoomuksen mielestä oikea mallikansalainen. Uhrautuvainen ja nöyrä.

Lisäksi se, että koet olevasi korvaamaton on hieno piirre työläisessä. Pysyy paremmin tehtävässään, kun arvottaa, että oma jaksaminen on vähemmän tärkeää, ja solidaarisesti laittaa työnsä itsensä edelle, kun ei halua jättää muita pulaan. 

Oikeastaan pitää olla:

Olen työssäni erittäin pätevä, mutta tiedän homman pyörivän ilman minuakin, jos mun rahkeet ei jostain syystä riitä. Hyvin voin olla pois, jos tarve vaatii. Suosittelen kokeilemaan, miltä tuntuu arvostaa itseään muutenkin kuin työn kautta. 

Vierailija
48/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen joskus miettinyt, mitä kävisi, jos minä sairastuisin vakavasti. Teen asiantuntijatyötä, jota ei tee yksikään toinen tässä yrityksessä, olen siis "tiimini" ainoa edustaja. Työ vaatii erityisosaamista, mistä tiedän, että sitä ei ole kenelläkään muulla tässä yrityksessä ja lisäksi liiketoimintaosaamista. Jonkin verran apuja saataisiin tarvittaessa konsulttiyrityksestä, mutta siellä osaaminen rajoittuu siihen tekniseen osaamiseen mitä minulla on. Kaikki se minun liiketoimintaosamiseni puuttuu, ja se on ehkä melkein tärkeämpää kuin tekninen osaaminen.

Mun ei siis parane sairastua ikinä vakavasti... Jo nyt on esim. loma-aikojen sovittaminen melkoinen palapeli, kun kesälomaani en voi pitää yhdessä osassa ikinä.

Meni hieman ohi aiheen, mutta ihan konkreettisena esimerkkinä, että ei se sijaisen palkkaaminen välttämättä ole mikään pika-apu työvoimapulan ratkaisemiseen, jos joku sairastuu.

Ketään ei kiinnosta sinun liiketoimintaosaamisesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mietin täällä samaa. En tosin pitkäaikaisen sairauden vuoksi, vaan flunssan. Olin jo kolme viikkoa sitten pari päivää pois ja vointi lähti kohenemään. Tosin yskä jäi. Nyt viikonloppuna yskä on mennyt tosi pahaksi, enkä jaksa uskoa, että olisin huomenna työkuntoinen. Harmittaa vain kasaantuvat työt. Olen potilastyössä, eikä niitä minun omia potilaita voi kukaan muu hoitaa kuin minä. 

Mutta sinullekin sanon, että oma terveys ensin. 

Oletko vajaa? Kuvitteletko että ne potilaat makaa siellä liikkumattomina saamatta hoitoa jos sinä et ole paikalla?

Taidat olla itse, jos mielikuvituksesi ei riitä siihen, että tiettyjä potilaita, ei muut voi "noin vain alkaa hoitamaan." Olen töissä psykiatrilla erityistason terapeuttina. Kenelle ajattelit, että laitan nämä potilaat? 

Potilaat varmaan osaavat vetää johtopäätöksensä terapeutista joka viettelee sairaslomaa mieluummin kuin on töissä. Muita vastaanottoja kyllä löytyy.

Vierailija
50/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä mietin täällä samaa. En tosin pitkäaikaisen sairauden vuoksi, vaan flunssan. Olin jo kolme viikkoa sitten pari päivää pois ja vointi lähti kohenemään. Tosin yskä jäi. Nyt viikonloppuna yskä on mennyt tosi pahaksi, enkä jaksa uskoa, että olisin huomenna työkuntoinen. Harmittaa vain kasaantuvat työt. Olen potilastyössä, eikä niitä minun omia potilaita voi kukaan muu hoitaa kuin minä. 

Mutta sinullekin sanon, että oma terveys ensin. 

Oletko vajaa? Kuvitteletko että ne potilaat makaa siellä liikkumattomina saamatta hoitoa jos sinä et ole paikalla?

Taidat olla itse, jos mielikuvituksesi ei riitä siihen, että tiettyjä potilaita, ei muut voi "noin vain alkaa hoitamaan." Olen töissä psykiatrilla erityistason terapeuttina. Kenelle aj



 

Se onkin hengenvaarallinen tilanne jos ei seksiterapiaa saa kolmeen päivään. Onneksi on ambulansseja sentään ja psykiatrisia teho-osastoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/51 |
11.11.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sua, mutta esimiehen tehtävä on murehtia kuka tekee työt, ei sinun. Jäät vaan rauhassa pois työstä.

Vaan kun tiedän että ne työt menee tälle työkaverille. 

Kyllä sä saat tehdä puolestasi aikanaan työkaverin hommat, kun se puolestaan on saikulla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi viisi