En halua läksiäisiä töissä enkä kertoa kenellekään lähdöstä.
Voiko joku taho mut siihen velvoittaa? Muutama työkaveri tietää ja pomo koska jaan tehtäviäni heille mutta muuten haluan lähteä ilman että kukaan tietää. Laitan vaikka meiliä koko firmalle klo 17 jos saan pitää tunnukset siihen asti ja toivotan kaikille hyvää jatkoa, on aika siirtyä uusiin haasteisiin jne.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks sitä nyt yleensä saa tietää et joku lähtee kun uus paikka tulee hakuun.
Voihan sitä sanoa että ei halua läksiäisiä.
Ei se uusi paikka välttämättä ole mikään sellainen jonka kaikki nykyisellä työpaikalla tietävät, tai vaikka olisikin niin ei sen paikan saaneen tarvitse siitä kenellekään kertoa.
No kyllä me tiedetään se uusi tyyppi, kun hänet pitää siihen uuteen hommaan kouluttaa. Kukaan ei tule tekemään töitä noin vaan ilman opastusta.
Ja kun vanha tyyppi lähtee teiltä muualle niin tiedätte kaikki että se on lähdössä ja mihin se menee seuraavaksi töihin? Siitähän tässä oli kyse, mutta ilmeisesti sinun työpaikallasi ei luetunymmärtämisellä ei ole niin merkitystä.
Lähdin työpaikasta jossa olin ollut noin 20 vuotta juuri noin. Ilmoitin esimiehelle että ei läksiäisiä, ei lahjoja, vain perehdytys omiin tehtäviin parille henkilölle. Jonkinasteista yhteyttä olen pitänyt vain kahden entisen työkaverin kanssa lähdettyäni. Omat varsinaiset ystävät ovat vuosikymmenien takaa lapsuudesta.
Jos työsuhde on lyhyempi eli muutaman vuoden, harvoin ketään silloinkaan oikeasti kiinnostaa. Ihmisiä tulee ja ihmisiä menee, harva edes muistaa parin vuoden jälkeen koko henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti luulet, että joku edes haluaisi järjestää sulle läksiäiset? Kylmä totuus on, että kaikki huokaisee helpotuksesta, kun lähdet vaan vähin äänin pois.
Tunnetko ap:n oikein läheisestikin?
En tunne, mutta tiedän kokemuksesta ettei ketään oikeasti kiinnosta kenenkään läksiäiset.
Se on vain sinun kokemuksesi, joka ei sulje pois muunlaisia kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti luulet, että joku edes haluaisi järjestää sulle läksiäiset? Kylmä totuus on, että kaikki huokaisee helpotuksesta, kun lähdet vaan vähin äänin pois.
Tunnetko ap:n oikein läheisestikin?
En tunne, mutta tiedän kokemuksesta ettei ketään oikeasti kiinnosta kenenkään läksiäiset.
Se on vain sinun kokemuksesi, joka ei sulje pois muunlaisia kokemuksia.
No aika laaja kokemus on, ja totuus on ettei kukaan jää kaipaamaan vanhoja työntekijöitä. Hyvin äkkiä heidät unohdetaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti luulet, että joku edes haluaisi järjestää sulle läksiäiset? Kylmä totuus on, että kaikki huokaisee helpotuksesta, kun lähdet vaan vähin äänin pois.
Tunnetko ap:n oikein läheisestikin?
En tunne, mutta tiedän kokemuksesta ettei ketään oikeasti kiinnosta kenenkään läksiäiset.
Se on vain sinun kokemuksesi, joka ei sulje pois muunlaisia kokemuksia.
No aika laaja kokemus on, ja totuus on ettei kukaan jää kaipaamaan vanhoja työntekijöitä. Hyvin äkkiä heidät unohdetaan
Meillä yksi eläkeläinen tulee toimistolle neuvomaan parin kuukauden välein, kun hän ei millään tahdo uskoa, että hommat hoituu ilman häntäkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi eläkeläinen tulee toimistolle neuvomaan parin kuukauden välein, kun hän ei millään tahdo uskoa, että hommat hoituu ilman häntäkin.
On näitä korvaamattomia ollut täälläkin kertomassa että eivät voi jäädä eläkkeelle kun muut eivät vain osaa heidän hommiaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista parasta on kun voi sanoa vikana työpäivänä kaikille, että toivottavasti ei koskaan enää nähdä missään työkuvioissa. Tämän päivän työyhteisöt ovat toksisia.
Suomi on niin pieni maa, että siltoja ei kannata polttaa takanaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on niin pieni maa, että siltoja ei kannata polttaa takanaan.
Jep. Sama ala, samat naamat. Suomi on väkiluvultaan yhden ison kaupungin kokoinen. Kannattaa mielummin häipyä hiljaa kuin ovia paiskoen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämästä pitää tehdä vaikea? Ei tarvitse kertoa muille, ei tarvita läksiäisiä jne. Sitä kerrotaan pomolle lähtöpäivä (tai sovitaan yhdessä) ja samalla katsotaan, miten työyhteisölle tiedotetaan eli ei mitenkään.
Meillä se vaan ei toimi ihan noin. Työsuhteen päättyminen ilmoitetaan johtoryhmän pöytäkirjassa (näkyy kaikille) ja kaikille on keräys + läksiäispuhe vaikkei sitä haluaisi. Vaivaannuttavaa. Siksi irtisanoudun loman aluksi
Vierailija kirjoitti:
Muita jotka toimineet näin?
Ilmoitin edellisestä työpaikasta irtisanoutunessani, että en halua läksiäisiä, enkä halua, että asiasta kerrotaan muille kuin välttämättömille. Se oli ok.
Sama homma. Ärsyttää kun on sellaisia työtehtäviä että niistä on briiffattava muita, eli lähtö ei pysy salassa. Ei kiinnostaisi yhtään kertoa kenellekään ennenkuin vikana päivänä klo 16 ja mitään läksiäisiä ei missään nimessä.
Käy vain viimeisenä päivänä nakkaamassa kulkukortit ja muut tavarat esimiehen pöydälle ja häivyt. Kahvikestit ja pönötyspuheet voivat muut pitää keskenään. Lahjoista ja läksiäisistä kannattaa kieltäytyä samalla hetkellä kun toimittaa irtisanomispaperin esimiehelle. Näin ainakin itse toimin.
Vierailija kirjoitti:
Läksiäiset työpaikoilla ovat vaivaannuttavia. Varsinkin, jos on kokenut työpaikkakiusaamista, eikä muutenkaan pidä ko yhteisöstä
Voi lähteä ihan hiljaa vaan. Vaatii tietysti itseltään sen, ettei puhu asiasta mitään etukäteen. Tulee viimeisenä aamuna töihin, tekee sen mikä on tehtävä, ja päivän päätteeksi lähtee sen enempää huutelematta. Miksi ihmeessä pitäisi joku sähköposti laittaa? Huomaavat sitten kun huomaavat.
Mä irtisanouduin opintovapaan aikana ja kävin yks päivä sit nakkaamassa lainakoneen ja kulkulätkän pomon pöydälle. Oli varmaan jossain palaverissa just silloin.
Aika monessa paikassa ihmiset on vaan yks kaks hävinneet. Joillekin pomojen kavereille on sit kerätty kolehtia ja lahjottu, mut me näkymättömät rattaat ollaan häivytty ihan huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks sitä nyt yleensä saa tietää et joku lähtee kun uus paikka tulee hakuun.
Voihan sitä sanoa että ei halua läksiäisiä.
Ei se uusi paikka välttämättä ole mikään sellainen jonka kaikki nykyisellä työpaikalla tietävät, tai vaikka olisikin niin ei sen paikan saaneen tarvitse siitä kenellekään kertoa.
No kyllä me tiedetään se uusi tyyppi, kun hänet pitää siihen uuteen hommaan kouluttaa. Kukaan ei tule tekemään töitä noin vaan ilman opastusta.
Miehet tulee sillä ne osaa. Naisille pitää kaikki näyttää eteen ja opastaa vaikka väittävät kuinka osaavia muka olevansa.
Sori, mutta ei edes miehet osaa tehdä meillä töitä ilma
Ei meidänkään töitä tehdä kiveksillä. Eikä tosin munasarjoillakaan. Ihan joutuu opettelemaan ja perehtymään.
Vierailija kirjoitti:
Muita jotka toimineet näin?
En oo tehnyt vielä mutta nykyisessä työpaikassa toimisin juuri samalla tavalla.
Mä kerroin pomolle ja parille lähimmälle työkaverille, joiden kanssa olin tekemisissä myös työn ulkopuolella. Ihan viimeisenä päivänä kun tyhjensin kaappiani ja järjestelin työpöydälle kasaa josta saisi tarvitseva ottaa minulta jääneitä työvälineitä, niin jos joku suoraan kysyi niin kerroin olevani lähdössä.
Mä olin edellisessä paikassa 15 vuotta töissä ja yritin livahtaa, mutta pomo oli järjestänyt vartijan mun oveni taakse. Sattuivat tuntemaan mun pippaloita välttelevän luonteeni.....Niin että kun kello tuli 16, siinä olikin oven takana kööri työkavereita laulamassa ja Kappelista pöytä varattu...... Enpä päässyt livahtamaan.
No olihan se mukavaa, mutta harmitti kun tuli tippa linssiin muiden nähden....jäi mulle siitä paikasta pari työkaveria ystäviksi.
Ei ne kemut ole kuitenkaan yleensä pakolliset...moni työkaveri on lähtenyt just niin, että lähdöstä kyllä tiedetään, mutta juhlia ei pidetä, kun asianomainen ei tahdo. Sitten vaan klo 16 tulee se viesti, että eläkepäivät on koittaneet tai vaihdan duunia.
Vierailija kirjoitti:
Sama. En tahtois kertoa kenellekään. Siksi olen suunnitellut irtisanoutuvani just hetkeä ennen lomaa. Eli irtisanomisaika kuluu sit lomalla, jolta en enää töihin palaa.
Teillä ei taida olla paljoa tarvetta kouluttaa seuraajaa?
Parhaat läksiäiset ovat sellaiset, joita ei vietetä. Nimi vaan korttiin ja homma on sillä hoidettu.