En enää halua "päivittää" sisustusta, johtuuko iästä vai mistä?
Nelilymppiseksi saakka oli jotenkin jatkuva vimma päivittää kotia. Piti remontoida sitä sun tätä (vaikkei olis ollut oikea tarve), hankkia uutta sohvaa, verhoja, vaihtaa järjestystä, ja tietenkin selasin intohimoisesti sisustuslehtiä ja netin sisustusideoita.
Nyt havahduin etten ole kolmeen vuoteen viitsinyt tai tuntenut mitään muelenkiintoa tehdä mitään tuollaista.
Jotenkin tykkään siitä, että kaikki saa nyt olla rauhassa juuri tällaista kuin on. Jopa ajatus muuttumattomuudesta, kodin pysymisestä pitkään/loppuiän samanlaisena (pl. pakolliset remontit jne) tuntuu houkuttelevalta ja ihanan... turvalliselta? Nostalgiselta?
Kuuluuko tämä vaan ikään? Tunnistatteko muut yli nelilymppiset samaa?
Kommentit (28)
Minulla on mennyt toisinpäin. Nuorena kelpasi vaikka mitkä sisustusratkaisut ja pääasia oli, että rahaa jäi kodin ulkopuoliseen elämään. Nyt nelikymppisenä rahaa menee eniten matkustamiseen ja heti seuraavana kotiin. Koska kotona vietän kaiken liikenevän ajan ja oikein fiilistelen kaunista kotiani.
Olen alkanut huomata myös hurahtavani sesonkeihin. Jouluihminen olen ollut aina, mutta ikinä en ole verhoja vaihtanut muulloin kuin muuton yhteydessä. Nykyään mietin, että keittiön verhot on liian kesäiset. Apuaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että miten on nättiä kommentointia.
Valitetaan ja päivitellään ihmisten ilkeyttä, kiusaamista ja yleistä huonoa oloa yhteiskunnassa
...ja sitten auotaan päätä ja haukutaan syyttä suotta tuntemattomia netissä.
<3
No kai sitä voi ääneen ihmeltellä miten joku ihminen sisustaa toisten mielipiteiden mukaan? Ei ole yhtään normaalia toimintaa tuo laisinkaan
Ääneen ihmettelyyn kuuluu siis väistämättä käyttää sanoja idiootti, vähäjärkinen, ääliö, sairas?
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman vähän kräääsää niin on levollisempi olo. Ihmiset yritetään vaan jatkuvasti saada ostamaan lisää tavaraa ja isompia asuntoja ja huonekaluja. Mitä enemmän isoja tiloja ja huonekaluja, sitä enemmän krääsää koska muutenhan hylly olisi tyhjillään. Onneksi tajusin jo tämän tuossa 28-29v
Ei minulla ainkaan päde tuo, että isompi tila tai huonekalu olisi täynnä. Kyllä se täysinäiseksi keräily johtuu luonteesta, eikä tilavuudesta. Roinankerääjä saa pienen laatikonkin sullottua täpötäyteen.
Turha remontointi on iso ympäristöä kuormittava tekijä, joten hyvä että kasvoit aikuiseksi ja tulit järkiisi.
Mun mielestä se nimenomaan on mummomeininkiä. Kellä nuoremmalla on aikaa tollaiseen? En itsekään käy kuin kotona nukkumassa arkena.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mennyt toisinpäin. Nuorena kelpasi vaikka mitkä sisustusratkaisut ja pääasia oli, että rahaa jäi kodin ulkopuoliseen elämään. Nyt nelikymppisenä rahaa menee eniten matkustamiseen ja heti seuraavana kotiin. Koska kotona vietän kaiken liikenevän ajan ja oikein fiilistelen kaunista kotiani.
Olen alkanut huomata myös hurahtavani sesonkeihin. Jouluihminen olen ollut aina, mutta ikinä en ole verhoja vaihtanut muulloin kuin muuton yhteydessä. Nykyään mietin, että keittiön verhot on liian kesäiset. Apuaa.
Verhot ovat nopeita juttuja. Mulla on punaiset talviverhot, keväällä keväiset, pääsiäisen aikaan tipuja, syksyllä tummempaa ja Halloweeniakin.
Joulukoristeita on paljon, monta laatikollista. Viime jouluna, kun meillä oli paljon vieraita, valtaosa katsoi niitä pitkåän. Ensi ystävänpäivänä aion laittaa punaista enemmän ja olen tehnyt muutaman aiheeseen sopivan tyynynpäälisen.
Kevyttä sekoamista
Ehkä se suurin sisutushössötys on mennytkin ohi, siis aika jolloin ikeasta haettiin sen mukaan uutta mitä joku tärkeä jossain esitteli itsellään olevan.
No kai sitä voi ääneen ihmeltellä miten joku ihminen sisustaa toisten mielipiteiden mukaan? Ei ole yhtään normaalia toimintaa tuo laisinkaan