Pahat stressioireet?
Onko kokemusta pahasta stressistä ja millaisia olivat oireet?
Nukun huonosti, saan sydämen tykytyskohtauksia, jolloin huimaa ja kuvottaa. Epäilen koko ajan, ettei ihmiset pidä minusta, en halua tavata ketään, pelkään koko ajan kuolevani sydänpysähdykseen, olen hermoraunio enkä kestä yhtään lasten kiukkua tms. Voiko johtua stressistä vai onkohan tämä jotain maanis-depressiivistä?
Kommentit (22)
kannattaisi ottaa vitamiineja + kalaöljyä,
liikkua ulkona,
miettiä mikä saisi sinut tuntemaan itsesi vähemmän stressaantuneeksi, auttaisko joku tekeminen,
vettä kannattaa juoda,
kiinnitttää huomiota hyvään hengitykseen...
niin tärisen sisältä kuin hysteerinen tärisee. En pysty rentoutumaan ja jos yritän nukahtaa alkaa sydämentykytys ja huimaus.
ap
Onko esim. kilpirauhasarvot katsottu?
jos/kun lääkäriin menen? Oletko itse ollut niin stressaantunut, että olet saanut siihen lääkityksen?
ap
stressaan kaikkea, nyt ehkä eniten sitä että lapset kolmatta viikkoa sairaana ja olen heidän kanssaan sisätiloissa 24/7 ja välillä vaan lääkärissä käydään jokaisen kanssa vuorollaan. Mitä tiukemmaksi tilanne menee, sitä vähemmän mies ottaa vastuuta.
Lisäksi sata ja miljoona asiaa, jotka olen luvannut tehdä ja joita en mitenkään pysty tekemään. Ajattelen kaikkea sitä pettymystä mitä aiheutan muille. Noin alkuunsa. Tietysty tämän sydämentykytys huolestuttaa ja ahdisus. Ja yleensäkin olotila niin kuin en tajuais enää mitään vaan olisi " mennyt rajan yli" ja hysteerinen.
ap
lääkäri totesi pitkittyneen synnytyksen jälkeisen masennuksen. oireet voi viitata myös ahdistukseen ja paniikkiin. tiedän miten vaikeaa se voi olla. tilaa ihmeessä lääkäriaika!! saat siihen apua ja huomaat, että et ole yksin!!!
Ei välttämättä tarvita mitään keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Itse syön sydämen tykytyksiin ja jännitysoireisiin Propralia.
kun ei verikokeissa mitään erikoista näkynyt niin lääkäri totesi, että ihan tavallista tuollainen levossa tuleva tykytys ja että pitäisi ottaa vaan omaa aikaa ja lepäillä. Ihan kuin ei olisi kuunnellut mitä sanon ja toisaalta en osannut sanoa asiaa kovin hyvin, koska koko ajan pelkään että repeän itkemään hysteerisesti minut kärrätään suljetulle samantien.
ap
että palstalla on joku muu joka kärsii juuri samanlaisista oireista kuin minä!! jollain tapaa helpottavaa tietää että en ole ainoa. lääkäriaika on vasta maaliskuun 5 päivä, mutta epäilen jo että oireet on stresssistä tai kilpirauhasenvajaatoiminnasta vaikka pää koko ajan väittää että kohta tässä kuollaan johonkin kohtaukseen.
Minulla alkoi viime vuonna, välillä olivat jo pissa, mutta nyt ovat tulleet takaisin ja pahempana. Nykyisin en uskalla oikein nukkumaan mennä kun luulen kuolevani yön aikana.
ap
ja tunnen oloni ahdistuneeksi. Ajattelen stressin aiheuttajaa tauotta. (yleensä töitä)
lähtenyt ajoissa aina hakemaan ja myös saanut sitä. Täysjärkinen ihminen tajuaa hakea apua, sitten kun et enää itse ymmärrä niin on syytä huoleen.
on alkanut joulukuussa. Ja mulla on myös välillä olleet pois sydämentykys, hengenahdistus, jalkojen paisuminen ja pyörrytys. Mutta nyt ne on taas yhtäkkiä iskeny päälle, kamalinta on just yöt kun ei pysty nukkumaan sen takia että pelkään sydämenpysähtymistä. Mulla noi sydänoireet on semmosia et välillä jumputtaa tosi kovaa, välillä ei kuulu mitään ja joskus tuntuu ku rytmivaihtus ja joskus kehossa tuntuu inhottava värinän tunne..
Itse ramppasin lääkärissä useita kertoja, mutta netistä löysin lopulta vastauksen. Tavallinen terveyskeskuslääkäri ei osannut tehdä oikeaa diagnoosia vaan työterveydessä tehtiinkin sitten oikea, kun kerroin epäilyksestä tuohon paniikkiin.
Nyt lääkitys ja aivan ok.
syntyneet sivuilla, että se on uusiutunut helmikuun alussa. Mukaan on tullut mm. teema sivu jossa käsitellään nyt itsehoitoa ja hyvinvointia. Vilkaiseppa sinne jos vaikkapa, siitä teemasta tai sen kirjoittajan sivuilta voisi löytyä apua. Äkkiseltään myös minulle tulisi mieleen riittävä lepo ja oikeiden vitamiinien saaminen. Pikaista paranemista.
Lisäksi huolehdin mieheni ex-liiton kahdesta lapsesta liki aina. Olen saanut kuluneen puolen vuoden aikana ihan samoja kohtauksia. lähinnä valvomisen tai henkisen paineen takia. Ihan hirveetä on, nyt ei ole ollut reiluun viikkoon yhtään.
pitkittynyt synnytyksen jälkeinen masennus ja vielä bonuksena ihan tajuton lihominen! Väsyttää niin ettei silmät pysy auki ja kaikki tuntuu ihan epätodelliselta. Mistä sais apua ja minkälaista? Elämänhalu on ihan kadonnu.
Keskustelu järkevän lääkärin kanssa ei varmaan olisi huono juttu. Tietty pitää ensin löytää se järkevä lääkäri ;-)
Oisko mitään, mitä voisitte ja jaksaisitte itse tehdä asiantilan parantamiseksi tai voisiko joku läheinen teitä jotenkin auttaa? Puhuminenkin joskus tuo apua ikävään oloon...
Voimia teille stressaantuneille!!
Mutta ap:n monen muun tapauksessa epäilen paniikkihäiriötä, jonka stressi on laukaissut. Todella tyypillisiä ahdistuksen oireita tykytyksineen, kuin paniikkikohtauksessa. Se on hoidettavissa, kun vain menet lääkäriin.
Se kannattaa, itse samaan vaivaan apua saanut...
ylireagoin itkukohtauksilla.