Lue keskustelun säännöt.
Pikkulinnut tulevat koputtamaan ikkunaan, jos lintulauta on tyhjä
07.11.2024 |
Linnut saattavat olla niin kiintyneitä asuintalojen tuttuihin linturuokintapaikkoihin, että ne käyvät jopa koputtamassa ikkunaan pyytääkseen ruokaa, mikäli lintulauta on tyhjä. En yhtään ihmettelisi, sillä linnut ovat älykkäitä.
Läheinen ruokintapaikka voi saada linnun myös istuskelemaan ikkunalaudalla.
Linnut oppivat muistamaan ihmiset, jotka antavat niille ruokaa. Ne myös selkeästi osaavat odottaa sitä, että ruokintalaudalle tuodaan jyviä. Kesyimmät linnut voivat tulla jopa syömään ihmisen kädestä, Hannila kertoo.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulinnut tulevat koputtelemaan ikkunaan, vaikka ruokintapaikkaa ei ole ollut ainakaan neljääntoista vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Olet väärässä, etkä ymmärrä käsitettä luonnon monimuotoisuus. Talvella ei ole ruokaa linnuille, vaikka geenit olisi kuinka ylivertaiset.
Siksi meillä on muuttolintuja! Biologit ovat aika lailla yksimielisesti sitä mieltä, että luonnossa (pätee myös ikimetsissä) kukaan ei normaalisti ruoki lintuja, joten niiden pitää itse löytää ruokansa tai lähteä muuttomatkalle. Ruokinnan takia osa linnuista ei enää tee muuttomatkoja, joten vähitellen niiden geeniperimä heikkenee ja niistä tulee kokonaan riippuvaisia ihmisestä ja talviruokinnasta. Heikot yksilöt selviävät yli talven ruokinnan ansiosta, mutta siitä seuraa pahoja ongelmia seuraaville pesueille. Esimerkiksi sorsilla ja muilla vesilinnuilla on ruokinnasta (pullasta!) johtuen puutostiloja ja esim. siipisulat jäävät kehittymättä.
Luonnon monimuotoisuuteen kuuluu se, että luonto pärjää ilman ihmistä ja toisaalta ihminen ei luontoa häiritse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Miten linnut pärjäsi 100 vuotta sitten, kun ei ollut muuta talviruokintaa kuin lyhde joulun aikaan?
Älkää nyt viittikö tapella pikkulinnuistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Miten linnut pärjäsi 100 vuotta sitten, kun ei ollut muuta talviruokintaa kuin lyhde joulun aikaan?
Suomessa on sinitiaisia 4 kertaa enemmän neliökilometrin alueella kuin Virossa talviruokinnan ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Miten linnut pärjäsi 100 vuotta sitten, kun ei ollut muuta talviruokintaa kuin lyhde joulun aikaan?
Lintukannat olivat silloin huomattavasti pienemmät. Toisaalta metsää oli silloin enemmän hoitamattomana, joka paransi metsässä elävien lintujen elinolosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin yks päivä miksi räpsyttelit terassin lasiovea. Sitten huomasin että ruokahan oli loppunut.
Onko ukkosi ulkoruokinnassa?
Laita riistakamera. Oravat käy syömässä ja rotat sekä muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Miten linnut pärjäsi 100 vuotta sitten, kun ei ollut muuta talviruokintaa kuin lyhde joulun aikaan?
Kyllä lintuja on aina ruokittu. Sitä paitsi maaseudulla, jossa suurin osa suomalaisista asui vielä 100 vuotta sitten, ei ollut jätteenkuljetusta vaan ruokajätteet käytiin viemässä ympäri vuoden jonnekin tiettyyn paikkaan metsän reunaan. Sieltä sitten saivat mahansa täyteen niin ketut kuin peltohiiretkin, linnut ja muutkin. Perunankuoret ehkä vietiin sioille, keillä niitä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Filosofiasi on kuin trumpin älypää suusta mulle kaikki sulle ei mitään.
Miten linnut pärjäsi 100 vuotta sitten, kun ei ollut muuta talviruokintaa kuin lyhde joulun aikaan?
Silloin melkein kaikki linnut muuttivat etelään talveksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tiaiset kävi säätämässä jouluvalojen ajastinta. Ihmettelin kun valot syttyi kuuseen miten sattui. Aloin seuraamaan niiden touhuja, ja siellähän nämä nokkivat ajastimen säätönappeja. 😂 Piti muovipussilla ja teipillä moinen ilkivalta estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Olet väärässä, etkä ymmärrä käsitettä luonnon monimuotoisuus. Talvella ei ole ruokaa linnuille, vaikka geenit olisi kuinka ylivertaiset.
Siksi meillä on muuttolintuja! Biologit ovat aika lailla yksimielisesti sitä mieltä, että luonnossa (pätee myös ikimetsissä) kukaan ei normaalisti ruoki lintuja, joten niiden pitää itse löytää ruokansa tai lähteä muuttomatkalle. Ruokinnan takia osa linnuista ei enää tee muuttomatkoja, joten vähitellen niiden geeniperimä heikkenee ja niistä tulee kokonaan riippuvaisia ihmisestä ja talviruokinnasta. Heikot yksilöt selviävät yli talven ruokinnan ansiosta, mutta siitä seuraa pahoja ongelmia se
Itse asiassa biologit eivät ole tästä mitenkään yksimielisiä.
Talviruokinnan merkityksestä BirdLife:
Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.
Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.
Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.
Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkerasti ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.
Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lintulaudoille ( 2 kpl) saa tulla kaikki nälkäiset luonnoneläimet syömään. Rotista ei niin väliä, ei niitä ole kyllä ollutkaan. Viime huhtikuussa kävi kauris, tuli puutarhaan muina miehinä, ja alkoi popsia maahan pudonneita pähkinöitä. 😁Sain kaverin vielä videollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Olet väärässä, etkä ymmärrä käsitettä luonnon monimuotoisuus. Talvella ei ole ruokaa linnuille, vaikka geenit olisi kuinka ylivertaiset.
Siksi meillä on muuttolintuja! Biologit ovat aika lailla yksimielisesti sitä mieltä, että luonnossa (pätee myös ikimetsissä) kukaan ei normaalisti ruoki lintuja, joten niiden pitää itse löytää ruokansa tai lähteä muuttomatkalle. Ruokinnan takia osa linnuista ei enää tee muuttomatkoja, joten vähitellen niiden geeniperimä heikkenee ja niistä tulee kokonaan riippuvaisia ihmisestä ja talviruokinnasta. Heikot yksilöt selviävät yli talven ruokinnan ansiosta, mutta siitä seuraa pahoja ongelmia se
Toisaalta, on lintulajeja jotka eivät koskan ole olleet muuttolintuja vaan ovat aina talvehtineet täällä. Nyt luontokadon = metsien hakkuu, tuulimyllty jne niiltä on viety talvivarastot/ne eivät enää löydä luonnosta ruokaa. olisiko siis parempi antaa niiden kuolla nälkään ja pikkuhiljaa kadota lähes kokonaan vai ruokkia niitä talvisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnon monimuotoisuuden takia lintuja ei pidä talviruokkia. Sillä tavalla heikennetään populaatiota, kun ihmisten toimien takia huonogeenisetkin linnut lisääntyvät.
Olet väärässä, etkä ymmärrä käsitettä luonnon monimuotoisuus. Talvella ei ole ruokaa linnuille, vaikka geenit olisi kuinka ylivertaiset.
Siksi meillä on muuttolintuja! Biologit ovat aika lailla yksimielisesti sitä mieltä, että luonnossa (pätee myös ikimetsissä) kukaan ei normaalisti ruoki lintuja, joten niiden pitää itse löytää ruokansa tai lähteä muuttomatkalle. Ruokinnan takia osa linnuista ei enää tee muuttomatkoja, joten vähitellen niiden geeniperimä heikkenee ja niistä tulee kokonaan riippuvaisia ihmisestä ja talviruokinnasta. Heikot yksilöt selviävät yli talven ruokinnan ansiosta, mutta siitä seuraa pahoja ongelmia se
Mutta kun ihminen on jo häirinnyt vaikeuttamalla tai jopa estämällä niitä saamasta talvisin luonnosta ruokaa tuhoamalla niiden elinympäristöä. Eli tuhota saa mutta ei auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Laita riistakamera. Oravat käy syömässä ja rotat sekä muutkin.
Rotista jäisi hankeen jäljet. Ei käy rottia ja kamerakin on.
Pikkuvarpusia näkyy myös lintulaudalla.
Miten pystyt olemaan antamatta jotain murkinaa. Toisaalta ruokkimiseen pitäisi olla jatkuvaa.