Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia teistä lapsen yhteishuolajuus niin että lapsi hoidetaan 50/50 on huono asia?
19.02.2007 |
Mietin vaan kun joskus täällä oli puhetta siitä että se on todella väärin lasta/lapsia kohtaan! Eikö ole ihan yhtälailla lapset " repimistä" kahden kodin välille se että lapsi on vk-loput vain esim. isällään? Samanlaillahan siinä lapsi revitään joka 5päivä eri kotiin. Kun lapsi on hoidossa viikon toisella ja viikon toisella niin se kerkiää aina asettua siihen toiseen kotiin, heti ei olla repimässä taas toiseen paikkaan.
Itse en ihan ymmärrä miksi tätä pidetään yleisesti huonona asiana. Näin lapsi näkee molempia vanhempia tasapuolisesti ja hänellä on kaksi kotia. Kaikista kauhein systeemi on se että lapsi näkee esim. isää vain joka toinen vk-loppu.. sehän on todella raastavaa lapselle ja varmasti aikuisellekkin.. Ja kuka isä suostuu nykyään olemaan vain se vk-loppu isä? Meille oli eron tullessa heti selvä että molemmat hoitaa yhtä paljon. Kauhea ikävä on aina viikolla lapsia, mutta sitä enemmän sitä odottaa sitä yhteistä pitkää viikkoa sitten taas.
Kommentit (27)
puhuu aina äidin kodista ja isin kodista - missä on lapsen koti? Kyllä lapsi tarvitsee oman pysyvän kodin, jonne hän tuntee kuuluvansa, eikä niin, että hän kulkee reppuineen kahden kodin väliä vuoroviikoin!!! Rauhatonta ja levotonta elämäähän se sellainen on. Ja anteeksi vaan sinä, joka kyselit, onko sitten parempi, että lapsi menettää sen toisen vanhempansa eron myötä, jos asuu viikot yhdessä kodissa: ei sitä toista vanhempaa mihinkään menetä, jos vanhemmat ovat kypsiä aikuisia ja hoitavat hommat niin, että yhteys etävanhemmankin kanssa on tiivistä. Vanhemmistahan se riippuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viikko-viikkosysteemiä itse ajattelisin tavallaan melko hyvänä.
Mutta kelatkaa nyt tätä " tavanomaista" järjestelyä:
maanantai: tiina ja matti ovat äidin luona
tiistai: tiina ja matti menevät isän luokse
keskiviikko: tiina ja matti palaavat äidin luokse koulun jälkeen
torstai: tiina ja matti äidin luona
perjantai: tiina ja matti menevät isän luokse
lauantai: tiina ja matti isän luona
sunnuntai: tiina ja matti palaavat äidin luokse
maanantai: tiina ja matti äidin luona
tiistai: tiina ja matti menevät isän luokse
keskiviikko: tiina ja matti palaavat äidin luokse
to, pe, la, su, ma: äidin luona
tiistai: isän luokse
jne...
AI EI MUKA JATKUVAA REISSAAMISTA????
Vierailija:
Onkohan kukaan miettinyt, mitä sellainen järjestely tekee lapsen omalle perhekäsitykselle myöhemmällä iällä? Jos vähän antaa ajatuksen lentää, alkaa joku Big Love -kuvio näyttää ihan jatkumolta tälle.
Usko rakkauteen, perheeseen ja onneen on menetetty.
Lapsi tulee aina syyttämään itseään tai toista vanhempaansa. Tulevaisuuden suhteet voivat mennä pieleen kun alitajunnassa on vain tunne että erohan sitten tulee kun on vaikeaa.
Meillä on 3 lasta ns yhteishuollossa; todellisuudessa se on kaikki nää vuodet tarkoittanut sitä että isä maksaa minimielatusmaksun (130¿)per lapsi eikä muuta. Minä ja mieheni ollaan elätetty lapset, maksettu mukava tilava koti, lukion kirjat, vaatteet, lomat, harrastukset, huvitukset..... Parina ekana kesänä isä otti viikon parin ajaksi lapset luokseen, sitten tapaamiset jäi pelkkiin viikonloppuihin.
Onnittelut teille joilla on onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tietää että lapselle on tutut asiat ja paikat tärkeet, rutiinit, omat tavarat, oma huone, oma koti, sama järjestys viikossa. Turvallisuutta.
On kyllä paljon turvallisempaa kuulua kokonaan jonnekin ja sitten vierailla sieltä. eikös lapselle ole vähemmän rankkaa jos isä ei kuulu perheeseen kuin että jos itse ei kuulu perheeseen...
Vanhemmille lapsille sopii paremmin vuoroviikkosysteemikin?