Antaisitko pettämisen anteeksi?

En anna. Miehet pettäneet minua kaksi kertaa ja otin heti eron. 

Vierailija kirjoitti:

Antaisin anteeksi, koska petän itsekin. Kumpikaan ei tiedä toistensa puuhista mitään, ei yhtään mitään. Minä olen muka kokouksessa ja puoliso muka vanhempiensa luona, näin hoituu parisuhde kaikkein parhaiten.

Paitsi että tuo ei ole mikään parisuhde vaan mikä lie kiero kuvio. No mutta onnea valitsemallesi tielle. Ps. Olet luultavasti ainoa joka pettää tuossa kuviossa. Väärintekijöillä on usein tapana vähätellä rikoksiaan "kaikkihan tätä tekee!"-mentaliteetilla.

Sain tietää pettämisestä n 8 kuukauden kuluttua sen tapahtumisen jälkeen. Olin ounastellut asiaa ja mulla oli todella vahva tunne asiasta heti sen jälkeen, mutta mies kielsi kaiken. Kyllä mä näin muuttuneen käytöksen mutta ei suhteessa voi olla jos epäilee koko ajan toisen sanomisia.

Kyllä mä olisin halunnut ja yritin antaa anteeksi. Mies itse heitti parin kuukauden kuluttua hanskat tiskiin kun mun olis pitänyt olla asian kanssa ihan ok ja jättää asia niin helpolla taakse, hän ei ottanut vastaan mitään tunteita. Olisin tarvinnut aikaa asian käsittelyyn.

En usko. En ole varma. Rakastan miestäni syvästi, ja jos hän hairahtaisi kerran ja kertoisi siitä heti, en usko että haluaisin erota. Mutta ehdoton ehto on se että kertoisi itse ja heti. Piilottelusta ja salailusta luottamus menisi iäksi.

Kun pitää itse ns. varastossa pettämisen rai pari, niin on helpompi antaa anteeksi sitten kun puolison  pettäminen paljastuu. 

Ongelmat syntyvät silloin jos yksi on pettänyt ja toinen ei, koska puntit eivät ole tasoissa. Petetyn on hyvin vaikea antaa silloin anteeksi.

Kun kummallakin on pettäminen tilillään, niin on yhdenvertaisempaa lähteä setvimään tilannetta. Ei synny sellaista valta-asetelmaa, jossa toinen on toisen armoilla.

En todellakaan. Ennen pettämistä on aika monta steppiä, jossa pitäisi tietää mitä on tekemässä.  

 

Pettäminen on valinta, ei vahinko.