Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomiko hyvinvointiyhteiskunta
31.10.2024 |
Teki mieleni avautua, kun näin työkyvyttömänä kouluikäisen lapsen yksinhuoltajana olen pettynyt yhteiskuntamme kykyyn ottaa huomioon meidät jotka todella emme voi vaikuttaa omaan tulotasoomme.. (ja kyllä, työkyvyttömyys ja ero tuli vasta lapsen saannin jälkeen kun mies sairastui ja tuhosi elämäni ja kaikki liittyy toisiinsa).
Olen nyt jo pitkään kitkutellut työkyvyttömänä, aivan liian nuorena. Kuntoutusta yritetty yli 10 vuotta, tuloksetta. Lääkärit luovuttaneet suhteeni, ja nyt näköjään myös valtio. Tuet on jatkuvasti olleet minimiä, ja niitäkin koko ajan leikataan. Yritin hakea eläkkeensaajan asumistukea sen ollen hieman parempi kuin yleinen asumistuki tällä hetkellä mutta sitä en saa koska minulla on lapsi. Olen laihtunut ilman tarkoitusta ja haemme jo ruokaa seurakunnan ruokajaosta, asumme pienellä kylällä halvassa kunnan vuokra-asunnossa eikä ole esim autoa. Miten ihmeessä selviämme taas yli 50euron leikkauksesta kun en voi kuluistakaan enempää karsia??
Kumpa voisin mennä töihin. Edes mihin tahansa. Mutta se ei ole mahdollista. Olen yrittänyt taistella että kuntoutustani vielä yritettäisiin, mutta en saa enää julkisesta terveydenhuollosta hoitoa, koska tilani on stabiili ja sain työkyvyttömyyseläkkeen. En halua olla loppuelämääni näin, mutta mitkä ovat mahdollisuudet? Mitä ihmettä te muut vastaavassa tilanteessa olevat teette että pärjäätte..?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Söin äsken kilon makaronilaatikkoa ja nyt on huono olo
Ei ole helppoa olla mielikuvitukseton trolli
Voi hittoko oliski trollausta. Enemmä trollausta on nää teidän typerät vastaukset ilman mitään sisältöä aiheeseen!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaavassa tilanteessa käytiin kesällä lasten kanssa poimimassa metsässä marjoja ja sieniä. Pakastettiin talveksi. Lapset liittyivät kerhoon ja saivat viljelypalstat. Sieltä saatiin lisää ruokaa. Asuimme kesällä myös muutaman kuukauden teltassa (maanomistajan luvalla) järven rannalla. Ongimme mato-ongella kaloja. Pakastin niistäkin osan talveksi. Lapset ovat keränneet pulloja ja palauttaneet ne. Kirpparimyyntiä kokeilin, mutta menetin sekä tulot että myyntitavarat Vähänkäytetyn konkurssissa. Yritän tehdä käsitöitä ja myydä niitä, mutta aika vähän menee kaupaksi. Päivä kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavassa tilanteessa käytiin kesällä lasten kanssa poimimassa metsässä marjoja ja sieniä. Pakastettiin talveksi. Lapset liittyivät kerhoon ja saivat viljelypalstat. Sieltä saatiin lisää ruokaa. Asuimme kesällä myös muutaman kuukauden teltassa (maanomistajan luvalla) järven rannalla. Ongimme mato-ongella kaloja. Pakastin niistäkin osan talveksi. Lapset ovat keränneet pulloja ja palauttaneet ne. Kirpparimyyntiä kokeilin, mutta menetin sekä tulot että myyntitavarat Vähänkäytetyn konkurssissa. Yritän tehdä käsitöitä ja myydä niitä, mutta aika vähän menee kaupaksi. Päivä kerrallaan.
Nojuu, kun oon työkyvytön eikä voi marjoja keräillä niin et riittäis ympäri vuoden. Rahat vaan ei riitä, ja tuloja en saa hankittua mistään lisää...
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kyllä sun nyt jo pitäis ymmärtää että sun kirjoitustyyli on helppo tunnistaa näistä tarinoistasi. Sä et oo hyvä näissä. Menisit välillä vaikka ulos.