Työelämän epämääräiset, mutta yleisesti hyväksytyt säännöt?

-Esim. pahansisuinen vahingonilo ihmistä kohtaan, joka on ollut pitkään ansiotyöelämän ulkopuolella. "Ei kukaan palkkaa 20 vuotta työttömänä ollutta!" Tämähän ei perustu mihinkään järkevään. Se kauan ilman työtä ollut osaa kaataa kaljaa tuoppiin tai opetella muita töitä perehdytettynä kuten muutkin ja jos työvoimapula on oikeasti olemassa, ihmisen iän ja kokemuksen kaivelu on tarpeetonta, jos hän vain oppii hommat. 

-Kuntouttava työtoiminta ja tuolileikki: ajatus työttömien rankaisemisesta ilmaistöillä antaa ymmärtää, että järkeviä töitä ei riitä kaikille, mutta rankaisijat luovat salaa lelutyöpaikkoja työttömien rankaisemiseksi eli nämä eivät ole edes piilotyöpaikkoja, vaan ne luodaan ihmisten rääkkäämiseen tai sitten sama työ on ollut julkisessa jakelussa, ja kun kukaan ei halua siihen tai pääsee parempaan, siihen aiemmin hakenut voidaan laittaa siihen ilmaiseksi, kun hänelle ei haluttu maksaa palkkaa

-Kuntien rekrysivut voivat syrjiä erilaisia ihmisiä. Pitää esim. ilmoittaa työkokemus tietyssä muodossa, vaikka sitä ei voisi siinä muodossa ilmoittaa, laskea tai sitä ei olisi

-Samaan tapaan tämä tutkintojen korkeuskikkailu syrjii ihmisiä, joiden saavutukset eivät sovi tähän symbolijärjestelmään. Jos sinulla on 1000 opintopistettä avoimesta yliopistosta, olet "vain peruskoulun käynyt" ilman opinnäytteiden yms. tuomaa kantta (tutkinto) kirjan päälle. Pahimmassa tapauksessa aikuiset ihmiset jopa leikkivät hubbabubba-pellehermannileikkiä, jossa uskotellaan, että tieto ja osaaminen siirtyy ihmiselle vasta tutkintotodistuksen myötä

-Korkeakouluharjoittelijoiden käyttäminen ilmaisena työvoimana; ensin suunnitellaan palkkatyötä, sitten firmassa kuulevat sinun olevan opiskelija, palkkatyöneuvottelut unohdetaan ja aletaan tarjoamaan ilmaista työharjoittelua. Tämän jälkeen ei koskaan kysellä töihin

-Korkeakouluharjoittelijoiden eriarvoinen kohtelu sijainnin ja neuvontaresurssien mukaan; korkeakouluilla ei ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistolain tuomaa velvollisuutta auttaa opiskelijaa löytämään työharjoittelupaikka, vaikka tämä on välttämätöntä tutkinnon suorittamisen kannalta. Jotkut korkeakoulut kuten esim. Lapin AMK kuitenkin auttavat opiskelijoitaan löytämään paikan, jos he asuvat lähialueella

-Vapaaehtoisten käyttäminen 3. sektorilla palkallisten työtaakan keventämiseen; tähän liittyy usein toiminta, jossa vapaaehtoisilta toivotaan sitoutumista ja ei suoraan sanella ehtoja tai saatetaan jopa puhutella vihamielisesti, jos vapaaehtoinen ilmoittaa haluavansa käyttää vähemmän aikaa kuin toivotaan. Epämääräisillä säännöillä vapaaehtoisia pidetään toiminnasta erottamisen pelossa ja motivoidaan heitä tuolla uhalla antamaan enemmän aikaa ainakin tietyn koeajan verran

-"Vapaaehtoistyö ei ole työtä" = jääkarhu ei ole karhu eikä myöskään panda. Ainoastaan Suomen metsissä elävä ruskea karhu on oikea karhu ja minä Ritva-Pekka Jörnäinen paheksun vapaaehtoistyön laittamista CV:hen