Kyläkoulujen ihannoimisen toinen puoli
Tästä ei oikein tunnu saavan puhua. Mutta minulla on tiedossa vuosien varrella kaksi tapausta, joissa kyläkoulusta isompaan kirkonkylän kouluun siirtyminen tiesi sitä, että lapsi sai kavereita ja kiusaaminen loppui. Molemmissa tapauksissa kolmen tytön luokasta 25-30 oppilaan luokkaan. Noissa molemmissa tapauksissa se kiusattu oli tavisduunariperheen lapsi, kaksi muuta rikkaista maalaistaloista. Nämä lähipiiristä.
Myös kurssikaveri kerran vuosia sitten kertoi, että he joutuivat muuttamaan kylältä pois, kun kylän isoimman talon lapset jopa heittelivät kivillä niitä, jotka eivät olleet tarpeeksi rikkaita. Tämä perhe oli palkittu jollain palkinnolla yrittämisestaään ja tuosta kiusaamisesta ei saanut puhua mitenkään koska oli merkittävä perhe. Muuttoliikettä kylältä pois oli jonkun verran tämän yhden perheen lasten takia. Isomman paikkakunnan isompi koulu, ei ongelmia.
Ei mikään asia ole mustavalkoinen. Tuollaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, onneksi. Pienten kyläkoulujen ongelmat olivat menneillä vuosikymmenillä se, että esimerkiksi joukkuepelejä ei voinut pelata eikä oppia, kun oli niin vähän oppilaita.