Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat löysivät poikansa salatun elämän pelimaailmasta hänen kuoltuaan
24.10.2024 |
Mats Steen kuoli 25-vuotiaana Duchennen lihasdystrofiaan. Paljastui kokonainen toinen elämä josta vanhemmilla ei ollut mitään tietoa.
Viimeisinä elinvuosinaan hän oli käytännössä ympärivuorokautisessa hoidossa ja pystyi liikuttamaan enää vain sormiaan. Valoa elämään toi WoW, jota Mats ehti pelata kymmenen vuoden aikana 20000 tuntia.
Matsin kuoltua ja pelikavereiden saatua tiedon, sähköpostitulva yllätti vanhemmat. Lukuisat pelikaverit esittivät suruvalittelunsa. Osa kysyi, milloin hautajaiset ovat ja saako mahdollisesti osallistua. Pelissä hänen hahmonsa oli Ibelin Redmoore, pitkähiuksinen, juoksemista rakastanut yksityisetsivä ja varsinainen naistenmies.
Ibelin tunnettiin Azeroth-pelimaailmassa empaattisena kaverina, joka oli aina valmiina kuuntelemaan ja auttamaan. Hän tutustui pelin kautta satoihin pelaajiin ympäri maailmaa, auttoi heitä, kuunteli ongelmia, kävi treffeillä, koki ensisuukkonsa ja rakastui. Ibelinin mielitty oli hahmo nimeltä Rumour, joka kuuluu hollantilaiselle Lisette Rooversille.
Hautajaisiin saapui lopulta viisi Matsin kiltalaista kunnioittamaan yhtä omistaan. Kiltalaiset pitävät muistopäivän yhä vuosittain. Matsin hautakiveen on kaiverrettu hänen pelinimensä, Ibelin.
Kommentit (52)
Katsoin dokumentin, oli erittäin koskettava. On lohduttavaa ajatella, että sairaudestaan huolimatta Mats pystyi kokemaan kaikkia niitä tunteita ja asioita mitä me muutkin ihmiset. Dokumentti oli minulle ennenkaikkea kertomus ihmisen halusta elää ja inhimillisyydestä. En halua paljastaa dokumentista mitään, suosittelen katsomaan sen, Mats oli kaikesta vaikeuksistaan huolimatta vahva, välittävä ja empaattinen ihminen, josta muut välittivät aidosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelistä löytyy Matsin hautakivi ja jos haluat tukea lihasdystrofian tutkimustyötä voit ostaa lemmikin joka löytyy myös pelistä, kaikki tuotot menevät lyhentämättömänä tutkimustyön hyväksi.
Se lemmikin nimi on Reven, näyttää pieneltä ketulta, siitä saadut tuotot kaikki lihasdystrofian tutkimustyön hyväksi. Unohtu laittaa sen nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on hieno juttu ehdottomasti. Itselleni pienemmässä mittakaavassa myös vähän samaa, vaikka olenkin vain autisti ja sairaalloisen lihava. Mutta nuo asiat on aiheuttaneet sen, että ihmiset tosielämässä ei ole koskaan minua hyväksyneet seuraansa tai kavereikseen. Sen sijaan netissä mulla on paljon kavereita ja kunnon ystäviä myös. Ilman netti- ja pelimaailmaa olisin paljon onnettomampi ja yksinäisempi ihminen. Tosimaailma on yliarvostettua, sanon minä.
Dokumentissa on yksi tarina, jossa Mats auttaa äitiä ja hänen autisista poikaansa, ohjaaja kertoi että samankaltaisia tarinoita oli noin 50 muutakin. Ainakin minulla tuli ihan uusi näkökulma tuonkaltaisiin pelimaailmoihin, paljon inhimillisempi ja ne kohtaamiset myös siellä voivat olla todella merkityksellisiä. Joskus he voivat olla ainoita ihmisiä jotka ovat valmiit kuuntelemaan tai se maailma ainoa missä sinä pystyt olemaan avoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hieno juttu ehdottomasti. Itselleni pienemmässä mittakaavassa myös vähän samaa, vaikka olenkin vain autisti ja sairaalloisen lihava. Mutta nuo asiat on aiheuttaneet sen, että ihmiset tosielämässä ei ole koskaan minua hyväksyneet seuraansa tai kavereikseen. Sen sijaan netissä mulla on paljon kavereita ja kunnon ystäviä myös. Ilman netti- ja pelimaailmaa olisin paljon onnettomampi ja yksinäisempi ihminen. Tosimaailma on yliarvostettua, sanon minä.
Kyllähän tuosta dokumentistakin kävi selville, että ihmissuhteet jotka hekin olivat luoneet oli ihan aitoja, vaikka se tapahtuikin peliympäristössä. Kuitenkin monet keskustelut olivat ihan oikeasta elämästä ja Matsin pienet oivallukset ja taito kuunnella toivat ihan konkreettista apua joka heijastui myös oikeaan elämään positiivisella tavalla. Vaikka Mats ei itse pystynyt sitä oikeaa elämää elämään oli hän aina valmis auttamaan muita ja kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelimaailma on toksinen ja ei ole hyväksi kellekkään. Menkää ulos ihmiset ja eläkää oikeaa elämää
Suomeksi sanotaan "myrkyllinen". Ja nämä keskustelupalstat, joilla sinä vietät aikasi, ovat paljon myrkyllisempiä kuin yksikään peli. Pelit ovat oikeaa elämää ihan yhtä paljon kuin kaikki muutkin harrastukset. Kai sinä siellä ulkonakin jotain teet, etkä vain makaa koomassa puiston nurmikolla?
Monille tuo WoW-kilta oli paikka missä he pystyivät puhumaan ongelmistaan ja saamaan myös apua. Minusta dokumentissa tuli hyvin esiin kuinka se pelimaailma teki ihmisistä monella tapaa tasa-arvoisia, sinua ei tuomittu heti suorilta käsin ulkonäkösi tai muiden rajoitteiden takia. Ihmiset nähtiin heidän personaallisuutensa kautta ja kuinka he kohtelivat muita ihmisiä, ei niinkään ulkoisten seikkojen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up