Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksaa kaikkia muiden vaatimuksia?
24.10.2024 |
Eli pitäisi jossain välissä elää sitä omaakin elämää, mutta vanhat vanhemmat soittelevat vuorotellen että tarvitsevat apua ties vaikka mihin (ovat eronneet ja asuvat molemmat kaukana). Sisaruksiakin pitää usein auttaa milloin missäkin. Tuntuu että kuormitun henkisesti koko ajan enemmän ja enemmän eikä tilanne todennäköisesti helpota vielä vuosiin.
Kommentit (25)
Asuvatko vanhempasi omakotitaloissa, joita eivät enää jaksa hoitaa, vai mihin ne jatkuvasti sun apuasi tarvitsevat? Entä sisarukset? Monilla ei ole ollenkaan sisaruksia ja hyvin selviää elämästään ilman niitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Auta äitiä ekana jos on hätääntyvä. Etsi joku sukulainen joka auttaa isääsi enemmän, onko tätejä tai serkkuja. Mieti mitä tarvitaan aina, etukäteenkin vähän. Kirjoita eri vihkoihin listana, pääkohdat. Anna sisaruksille rahana jotain, jos joku yksi tai kaksi ei pärjää vai henkinen apuko on tarpeen joltain sukulaiselta puhelimessa vai fyysinen kyyti autolla jonnekin. Ja muille joku muu sukulainen vastailee toistaiseksi vaikka puhelimessa, jos ei ole erityistä menossa. Yritä elää omaa elämää. Ehkä asiat vielä helpottuvat. Priorisoi mikä on tärkeintä, ettet sinkoile sinne tänne. Kerää omia voimia tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Meillä on suvussa todella vahvana se että aina autetaan kun vaan pystytään. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että muiden ongelmat vie minulta kaiken energian enkä pysty keskittymään omaan elämään, töihin, muihin ihmissuhteisiin tai harrastuksiin. Toinen sisar auttaa kyllä, mutta hänellä on pienet lapset, joten vanhempamme eivät kehtaa hänen arkeaan samalla tavalla häiritä.
Miksi joku tekee tällaisia aloituksia, mutta ei sitten itse enää viitsi vaivautua edes kertomaan mitään? Täysin tyhjänpäiväistä, voisi jättää tekemättä 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Meillä on suvussa todella vahvana se että aina autetaan kun vaan pystytään. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että muiden ongelmat vie minulta kaiken energian enkä pysty keskittymään omaan elämään, töihin, muihin ihmissuhteisiin tai harrastuksiin. Toinen sisar auttaa kyllä, mutta hänellä on pienet lapset, joten vanhempamme eivät kehtaa hänen arkeaan samalla tavalla häiritä.
Niin, mitkä ongelmat? Mihim sua noin kipeästi tarvitaan?
Mitä on se apu, mitä vanhemmat ja sisarukset tarvivat. Itse ihmettelen. Auttaako ap sinua kukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee kuten veljesi tekisi: kieltäydy. Älä tee mitään.
Helppoa.
Jep. Paineet kohdistetaan naisiin ja miesten annetaan päästä helpolla. Ja kun perintöä jaetaan, on tytär jo vähintään sairastunut pysyvästi sillä aikaa kun veli on vain nauttimut hyvästä elämästä ja saanut vaimonkin palvelijakseen. Siinä sitä tämän päivän tasa-arvoa.
Aikuistuminen on sitä, että ottaa vastuun itsestään ja opettelee sanomaan ei. Voit selitellä ap kaikenlaista miten suvussa on tapana sitä ja tätä, ja tuntuu väärältä kieltäytyä, tai sitten voit kasvattaa selkärangan, olla aikuinen ja uskaltaa vastustaa jo vihdoin isin ja äidin toiveita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auta äitiä ekana jos on hätääntyvä. Etsi joku sukulainen joka auttaa isääsi enemmän, onko tätejä tai serkkuja. Mieti mitä tarvitaan aina, etukäteenkin vähän. Kirjoita eri vihkoihin listana, pääkohdat. Anna sisaruksille rahana jotain, jos joku yksi tai kaksi ei pärjää vai henkinen apuko on tarpeen joltain sukulaiselta puhelimessa vai fyysinen kyyti autolla jonnekin. Ja muille joku muu sukulainen vastailee toistaiseksi vaikka puhelimessa, jos ei ole erityistä menossa. Yritä elää omaa elämää. Ehkä asiat vielä helpottuvat. Priorisoi mikä on tärkeintä, ettet sinkoile sinne tänne. Kerää omia voimia tarpeeksi.
Älä rupea auttamaan koko sukua. Jos vanhemmat ei oikeasti pärjää, tee huoli-ilmoitus kunnan sosiaalitoimelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Meillä on suvussa todella vahvana se että aina autetaan kun vaan pystytään. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että muiden ongelmat vie minulta kaiken energian enkä pysty keskittymään omaan elämään, töihin, muihin ihmissuhteisiin tai harrastuksiin. Toinen sisar auttaa kyllä, mutta hänellä on pienet lapset, joten vanhempamme eivät kehtaa hänen arkeaan samalla tavalla häiritä.
Teillä on suvussa tapa, että autetaan. Vanhempasi ei kuotenkaan pyydä siskoiltsi, koska eivät kehtaa. Ehkä siis sun pitäisi pyytää.
Mulla on sama ongelma kuin sulla. Siis että kuvittelen että juuri minun pitäisi olla se vahva joka auttaa muita, mutta itse en osaa pyytää apua. Jotenkin sitä tuntuu, että vaikka omat kyvyt on loppumaisillaan, niitä on silti enemmän kuin muilla. Ja voi niin ollakin, tai ehkä se on vain kuvitelmaa.
Mutta oikeasti pitää vaan osata pyytää apua, muuten se vahvuus ja kaikki muutkin kyvyt jää puolitiehen. Yhdessä pystyttäisiin niin paljon enempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Meillä on suvussa todella vahvana se että aina autetaan kun vaan pystytään. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että muiden ongelmat vie minulta kaiken energian enkä pysty keskittymään omaan elämään, töihin, muihin ihmissuhteisiin tai harrastuksiin. Toinen sisar auttaa kyllä, mutta hänellä on pienet lapset, joten vanhempamme eivät kehtaa hänen arkeaan samalla tavalla häiritä.
Niin, mitkä ongelmat? Mihim sua noin kipeästi tarvitaan?
Ei osata käyttää tietokonetta, nettipankkia ja varata aikoja milloin mihinkin. Ei ymmärretä labratuloksia, sähkösopimuksia, puhelinliittymiä. Apua tarvitaan käytännön asioiden hoitamiseen, sairastumisiin ja ihan oikeasti milloin mihinkin. Aina on jollain joku kriisi päällä johon tarvitaan apua heti nyt samantien.
Vaihda puhelinnumeroa ja asno että sähköpostilla saa kiinni tarvittaessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuistuminen on sitä, että ottaa vastuun itsestään ja opettelee sanomaan ei. Voit selitellä ap kaikenlaista miten suvussa on tapana sitä ja tätä, ja tuntuu väärältä kieltäytyä, tai sitten voit kasvattaa selkärangan, olla aikuinen ja uskaltaa vastustaa jo vihdoin isin ja äidin toiveita.
Ja tehdä mitä? Jättää hätääntynyt vanhus yksin ongelmiensa kanssa? Lopettaa puhelimeen vastaaminen tai sanoa että sori nyt ei kerkeä, soita vaikka 112. Koska niinhän ne vanhukset sitten tekee kun kukaan muu ei auta.
Miten voisi olla auttamatta, kun oma äiti tai isä ei selviä arkensa pyörittämisestä enää ja pyynnöt ovat kuitenkin vaatimattomia - kaupassa käyntiä, labraan ja lääkäriin kuljetusta ja sitä rataa? Niitä vaan on niin usein, että rupeaa käymään työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka käskee? Terve itsekkyys on hyvästä. Miksi et arvosta omaa aikaasi? Eikö ne sisarukset auta vanhempia tai muut sisarukset toisiaan? Sinä olet se joka juoksee.
Meillä on suvussa todella vahvana se että aina autetaan kun vaan pystytään. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että muiden ongelmat vie minulta kaiken energian enkä pysty keskittymään omaan elämään, töihin, muihin ihmissuhteisiin tai harrastuksiin. Toinen sisar auttaa kyllä, mutta hänellä on pienet lapset, joten vanhempamme eivät kehtaa hänen arkeaan samalla tavalla häiritä.
Niin, mitkä ongelmat? Mihim sua noin kipeästi tarvitaan?
Ei osata käyttää tietokonetta, nettipankkia ja varata aikoja milloin mihinkin. Ei ymmärretä labrat
Tuo voi olla jo tahallista. Ei voi olla aina jotain tuollaista ongelmaa ja jos onkin niin noihin ei kuole. Kylmän rauhallisesti sanot, että katsotaan ensi viikolla joku päivä. Todennäköisesti homma hoituu ilman sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auta äitiä ekana jos on hätääntyvä. Etsi joku sukulainen joka auttaa isääsi enemmän, onko tätejä tai serkkuja. Mieti mitä tarvitaan aina, etukäteenkin vähän. Kirjoita eri vihkoihin listana, pääkohdat. Anna sisaruksille rahana jotain, jos joku yksi tai kaksi ei pärjää vai henkinen apuko on tarpeen joltain sukulaiselta puhelimessa vai fyysinen kyyti autolla jonnekin. Ja muille joku muu sukulainen vastailee toistaiseksi vaikka puhelimessa, jos ei ole erityistä menossa. Yritä elää omaa elämää. Ehkä asiat vielä helpottuvat. Priorisoi mikä on tärkeintä, ettet sinkoile sinne tänne. Kerää omia voimia tarpeeksi.
Älä rupea auttamaan koko sukua. Jos vanhemmat ei oikeasti pärjää, tee huoli-ilmoitus kunnan sosiaalitoimelle.
Ja kenelle ajattelit että ne sieltä sosiaalitoimesta ensin soittaa, ellei lähiomaisille?
Toinen vaihtoehto, että alat vastaamaan alentuvasti
- voisitko tulla auttamaan rännien puhdistuksessa
- vooooi oletko jo niin vanha ettet enää pysty? Olisiko aika laittaa talo myyntiin ja harkita kaupunkiin muuttoa, vanhainkotiin? voi hitsi sinua, mistähän me keksittäisiin sinulle apu siihen. olisiko siellä joku kylätalkkari? osaatkos muuten googlea käyttää? jotkut toki antavat talon lahota pystyynki... tietysti voit aina harkita hallintaoikeuden siirtämistä lapsillesi jos et pysty enää itse huolehtimaan... niin... tätä täytyy nyt varmaan miettiä ihan ajan kanssa, että onko sinun järkevää tuossa iässä enää asua noin, kun et pysty enää talosta huolehtimaankaan...
Vierailija kirjoitti:
Auta äitiä ekana jos on hätääntyvä. Etsi joku sukulainen joka auttaa isääsi enemmän, onko tätejä tai serkkuja. Mieti mitä tarvitaan aina, etukäteenkin vähän. Kirjoita eri vihkoihin listana, pääkohdat. Anna sisaruksille rahana jotain, jos joku yksi tai kaksi ei pärjää vai henkinen apuko on tarpeen joltain sukulaiselta puhelimessa vai fyysinen kyyti autolla jonnekin. Ja muille joku muu sukulainen vastailee toistaiseksi vaikka puhelimessa, jos ei ole erityistä menossa. Yritä elää omaa elämää. Ehkä asiat vielä helpottuvat. Priorisoi mikä on tärkeintä, ettet sinkoile sinne tänne. Kerää omia voimia tarpeeksi.
Jep, kloonaa itsesi viideksi ja viiden henkilön tuloiseksi, teleporttaa ja vastaa kaikkien tarpeisiin, ja yksi klooni voi sitten katsoa jos olisi aikaa sille omalle elämälle :D
Kyllä se on vanhusten ihan oma asia huolehtia omaisuutensa niin,e ttä pystyvät siitä vastaamaan. Jos eivät pysty, luopuvat siitä. Tuolla menolla, että lapsia hyppyytetään, orjuutetaan ja kuormitetaan niin etteivät ehdi rakentamaan omaa elämäänsä, sukulinja katkeaa ahneen paskavanhuksen talonhoardaukseen.
Myykää se omaisuus, mistä ette pysty huolehtimaan. Tai neuvotelkaa ennakkoperinnästä. Sitten yritätte ites auttaa niitä lapsianne, eikä toisin päin, helvetin kusipäät
Tee kuten veljesi tekisi: kieltäydy. Älä tee mitään.
Helppoa.