Miten lapsi voi olla äidille projektio elää omaa lapsuutta
Eli siis, hyvä ystäväni ja mammakaverini, olemme molemmat tulleet vasta muutama vuosi sitten vanhemmiksi, ja nelikymppisiä ollaan. Tämä ystäväni odottaa nyt toista lastaan, ja hokee joka kerta kun tavataan, puhutaan puhelimessa tai käydään esim lenkillä tai kahvilla, kuinka hän on niin onnensa kukkuloilla saadessaan vihdoin tytön, nyt mul on joku jota pukea prinsessamekkoihin ja joka söpöstelee! Olen kysynyt miksi hän on siitä noin innoissaan, ja vastaus oli koska mä en osannu itse olla sellainen pienenä. Kuulostaa järkyttävältä, että hänkin on fiksu nainen ja hyvä äiti (ei siis siinä mitään), mutta tuo että hän haluaa nähdä tyttärensä väylänä elää oma prinsessavaihe- ja pinkintäyteinen lapsuus.
Kommentit (4)
Oman näköistä lapsuutta kyllä se jo parin vuoden ikäisenä näkee mihin on menossa. En minäkään ollut pienenä prinsessatyttö, ja ihan tavallinen nainen tuli. Ja kyse ei ollut siitä, että ei saisi, vaan siitä jos totutetaan lapsi. Kyllä mun puolesta saa olla kuka on, mutta onko stereotypian ylläpitäminen hyvä.
-Ap
Jompia kumpia, tyttöjä tai poikia.
Mitä järkyttävää on esim.röyhelömekoissa,vaikkapa pinkeissä.
Kenenkäs lapsuutta sen lapsen sitten pitäisi elää? Sinunko, vai kenties jonkun suunnittelijan tai aktivistin? Vai pitäisikö hänet laittaa tyhjään huoneeseen tai luontoon, ja antaa itse keksiä lapsuutensa?