Miksei suurin osa ihmisistä ala minimalistiksi?

Mä ostaisin tavaran sijaan palveluja.

Vierailija kirjoitti:

Korjautin saappaani suutarilla, vaikka 80 eurolla olisin saanut uudet saappaat. Raha kuitenkin meni kiertoon ja sain saappaat joiden tiesin olevan hyvät. Tässä esimerkki siitä että kulutusta on olemassa myös ilman luonnonvarojen haaskuuta.

Kenkien laatu menee alamäkeä kiihtyvällä vauhdilla. Vanhoja nahkasaappaitaan hoitamalla ja korjauttamalla on sentään olemassa yksi jalkoihin istuva saapaspari, jossa ovat pitävät kumipohjat. Katsoin netissä, ettei nykyään raskita edes TPR-pohjaa laittaa talvisaappaisiin ja osa nahkasaappaiden osista on korvattu tekstiiliksi merkityllä tekonahalla, joka alkaa hilseillä ajan mittaan.

"Joillakin on tarve kontrolloida kaikkea, mitä itselle ja ympärillä tapahtuu. Oli kyse sitten rakkaista, kollegoista tai tuntemattomista ihmisistä kadulla, heidän kannattaa vain antaa olla. Kun sallii muut juuri sellaisina kuin he ovat, tuntee itsekin olonsa paremmaksi."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-15-asiaa-estavat-olemasta-onne…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on käydä työssä, jos kulutus on jossain toimeentulotuen asiakkaan tasolla?

Tai mitä jos sillä palkalla ostaisi laadukkaampaa ruokaa yms asioita eikä mitään kiinahöttöä.

Miksi jotkut ajattelee rahan käyttämisen tarkoittavan kiinahötön ostamista?

Mikä on turhaa? Itsellä kertynyt 20 vuoden aikana 4 huopaa. Onko turhaa kun on neljä huopaa yhden sijasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sitä turhaa? Ostin päälle tonnin maksavan tietokoneen, parilla sadalla olisi saanut myös. Onko tämä turhaa?

Minimalismi ei ota kantaa hintaan, vaan määrään.

En ymmärrä miten näin moni sekoittaa keskenään minimalismin ja pihistelyn. Mistä tämä oikein tulee, kyseessä kaksi ihan eri asiaa..?

Kerro sitten mikä on turhaa, joidenkin mielestä on TURHAA OSTAA kalliilla kun halvallakin saa samankaltaisen tuotteen, riippumatta siitä montako kappaletta ostaa.

Vierailija kirjoitti:

"Joillakin on tarve kontrolloida kaikkea, mitä itselle ja ympärillä tapahtuu. Oli kyse sitten rakkaista, kollegoista tai tuntemattomista ihmisistä kadulla, heidän kannattaa vain antaa olla. Kun sallii muut juuri sellaisina kuin he ovat, tuntee itsekin olonsa paremmaksi."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-15-asiaa-estavat-olemasta-onne…

 

Minusta on mukavaa, että oma koti on kiva ja siisti. Sekin muuttuu koko ajan luovalla tavalla, vapaasti virraten, mutta ei ole mikään roskaa ja turhuutta keräävä pato

Ulkona sitten saa tapahtua melkein mitä vaan, ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on turhaa? Itsellä kertynyt 20 vuoden aikana 4 huopaa. Onko turhaa kun on neljä huopaa yhden sijasta?

Joo kun kahdellakin pärjää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjautin saappaani suutarilla, vaikka 80 eurolla olisin saanut uudet saappaat. Raha kuitenkin meni kiertoon ja sain saappaat joiden tiesin olevan hyvät. Tässä esimerkki siitä että kulutusta on olemassa myös ilman luonnonvarojen haaskuuta.

Kenkien laatu menee alamäkeä kiihtyvällä vauhdilla. Vanhoja nahkasaappaitaan hoitamalla ja korjauttamalla on sentään olemassa yksi jalkoihin istuva saapaspari, jossa ovat pitävät kumipohjat. Katsoin netissä, ettei nykyään raskita edes TPR-pohjaa laittaa talvisaappaisiin ja osa nahkasaappaiden osista on korvattu tekstiiliksi merkityllä tekonahalla, joka alkaa hilseillä ajan mittaan.

Nahka ei ole kovin hyvä kenkämateriaali millään mittarilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet minimalistiset kodit on tosi kolhoja ja epäviihtyisiä. Mutta kukin tietysti asuu kuten haluaa.

Miten ne huonekalut, värit tai tavarat sinua viihdyttävät? Tai siis viihdyttävätkö?

Sukulaisillani oli vitriini, johon olivat keräilleet erikoisia esineitä matkoiltaan. Mielestäni tuollainen on kiusallista, kuin eläisi toisten menneisyyttä ja muistoja niitä katsellessa ja tarinoita kuunnellessa. Vähän sama kuin valokuvien katselu

Huonekalut, värit, viherkasvit, taide jne luo sellaisen kodikkuuden mistä pidän. En ole mikään keräilijä eikä mulla ole vitriinejä tai keräilykokoelmia. Vain itselleni viihtyisä koti.

Aivan. Kodikkuus on subjektiivista. Jos on kirkas mieli, saa kotikin olla kirkas

Voisi käyttää senkin ajan vaikka kirjojen lukemiseen kuin hamstrata kaikenmaailman sutta ja sekundaa -tuotevalikoimaan. Onnellisuus on sielunravinnollinen asia osapuilleen. Myös keräilyharrastus on fiksumpaa ja siinä on jokin juju kuten vaikkapa sijoittaa uniikkeihin tuotteisiin tai vaikkapa viinipulloon joka paranee vanhetessa.