Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelikonsoleista ja leluista: 4-7-vuotiaat
16.02.2007 |
Hei! Olen aloitteleva uusperheellinen ja ihan mielenkiinnosta kysyn, minkä hintaisia pelikonsoleita, pelejä ja leluja teidän lapsille hankitaan - ja kuinka usein?
Itse olen " tietysti" 70-luvun kasvatti ja täysin out kaikista lasten vempaimista. Olen onnistunut lisäksi olemaan tutustumatta noihin Super Mario Broseihin, eikä meillä ollut mitään Commodore 64:stakaan lapsuuden kodissa.
Olen nyt lapsiperhe-elämään astuttuani aivan shokissa siitä, miten paljon pelikonsolit ja lelut maksavat - ja miten lapsia " kilpavarustellaan" tänä päivänä (en ole omassa kodissani koskaan laittanut elektroniikkaan yms vempaimiin mitenkään hirvittävästi rahaa, lähinnä kaikki menee peruselämiseen ja luksusta on sitten aina joskus vaikka käydä ravintolassa).
Lapset tietty haluavat koko ajan uusia pelejä, koska aina jollain kaverilla on joku semmoinen peli, jota ei isän luona ole. Pelithän ovat monta kymppiä kappale.
Tunnen laskeutuneeni jostain Siriukselta tänne planeetalle. En ole tosiaan käsittänyt, miten paljon lapsilla pitää tänä päivänä olla urheiluvälineitä (upouusia, uudet luistimet joka vuosi ja kaupan paras rattikelkka, sukset heti 2-vuotiaasta lähtien jne), tamineita, kamppeita, kauko-ohjattavia leluja, pelejä yms roinaa. Ja tietysti vaatteet vimpan päälle.
Olenko minä kateellinen? Vai jäänyt jotenkin vajaaksi, kun en tajua miten lasten yleisin puheenaihe on " ostetaan peli, ostetaan lelu, ostetaan, ostetaan, hei isä koska sä ostat, miksi sä et osta, mennään heti ostamaan" ...
Kommentit (10)
Vierailija:
Ehkä 100 euroa per lapsi. Siis ihan leluihin. Siihen päälle tulee tietty fillarit ja sukset ja muu tarpeellinen.En ihan ymmärrä tuota lausettasi " pitää olla vimpan päälle" . Meillä on elektroniikka kyllä vimpan päälle, mutta se on miehen harrastus. Se ei ole vimpan päälle sen takia, että lapset niin haluavat. Laskettelukamat on vimpan päälle, kun en löytänyt niitä käytettynä. Fillarin ostan käytettynä, myös luistimet ja sitä rataa.
Jos meillä on jotain vimpan päälle on syy se, että meillä on varaa. Jos lapsi jotain haluaa, niin miksi ei ostaisi laatua, jos siihen on varaa?
ja pohtia sitä hiljaa issekseni.
Siis tässä on se, että mä olen tottunut siihen, että lapsille ostetaan toki kamppeita vaikka liikkumista varten SITTEN KUN NIITÄ KÄYTETÄÄNKIN. Eli en itse ostaisi 2v:lle suksia yhden kerran käyttöä varten. Enkä luistimia. Vaan vasta sitten, kun niitä oikeasti voidaan käyttää vaikka useampana kertana talvesta ja lapsi niitä haluaa/niistä iloitsee. Sanotaan nyt vaikka siitä 4-5v iästä alkaen.
Jos rahaa olisikin ylettömästi, tilanne olisi erilainen.
Mutta tässä on nyt kyse siitä, että lapsille on vasta reilu kuukausi sitten ostettu pelikonsoli (250 euroa + jotain ylimääräisiä jutskia) ja siihen muutama peli (n. 200 euroa). Nyt lapset haluavat saada lisää pelejä, jotka maksavat vähintään 60 euroa per peli.
Mä olen varmaan jotenkin ahdasmielinen, mutta kun mun mielestä olisi kiva laittaa rahaa mieluummin johonkin yhteiseen tekemiseen kuin ohjata sitä koko ajan pelikonsolin buustaamiseen.
Tai että mies ostaisi itselleen vanhojen kulahtaneiden vaatteiden tilalle siistejä, kun joutuu työssään edustamaan. Tuntuu siltä, ettei sellaisiin voi laittaa penniäkään. Ruokakin ostetaan alesta. Mutta niitä pelejä taas voi ostaa vaikka satkulla joka kuukausi, kunhan vain lapsilla on kaikki, mitä he tarvitsevat (= keksivät kysyä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
No anyways, nämä sun miehen lapset taitaa olla poikia, kun näyttää olevan noi pelikonsolit niin suosittuja. Tyttöjä noi ei useimiten niin kauheasti kiinosta.Vaatteet, siinä on sama juttu, niitä voi hommata myös käytettyinä, vaikka tosiasia on että laadukkaat ulkovaatteet esim. maksavat aika lailla mutta niitäkin voi ostaa edullisemmin alesta, käytettyinä, jne.
Oletko miettinyt että ehkä et halua että näihin lapsiin " investoidaan" nin paljon rahaa, kun se on sinulta pois tavallaan? Oletko mustis lasten saamaan rahalliseen huomioon??
Meillä ongelma varmaan on just se, että mä laittaisin rahat ihan eri asioihin kuin mies laittaisi. Musta esim. lasten ulkoiluvaatteiden on hyvä olla asianmukaiset, koska muistan kuinka hirveää oli lapsena olla aina märissä, kylmissä ja liian pienissä vetimissä.
Samoin musta on ihan hyvä olla ulkoilukamppeita heti, kun niitä käytetään - siis fillarit, sukset, luistimet ja niin edelleen. Ja tietysti melko hyvää laatua, merkeistä en ymmärrä, mutta kestävät, sopivan kokoiset ja niiin edelleen.
Itse asiassa yksi lapsista on tyttö - ja hän ei tietenkään koskaan saa yhtään mitään, koska on tyttö, eikä vonkaa pelejä. Se muuten ärsyttää aivan tajuttomasti!
Tässä on vielä sekin, että melkein mitä tahansa ehdotan miehelle, hän sanoo " liian kallista" (vaikka kyse olisi suunnilleen siitä, että mies ostaisi uudet farkut tai minä verkkarit, koska vanhoissa on persuksissa reikä). Mutta jos ESIKOISpoika puhuu peleistä ja hokee, että on pakko ostaa joku räkspokspum-peli à 80 egeä, joka on tarkoitettu ehkä vain 8v omaa ikää vanhemmille, mies alkaa heti kohkata, että " kyllä pojan on se peli saatava..."
ap
Eli esikoisPOJALLE ostetaan milloin mitäkin härveliä mutta tytölle ei mitään.
Miten jos huomauttaisit miehellesi tästä epäkohdasta??
Keskustelkaa yhdessä rahan käytöstä, prioriteeteistä elämässä jne.
Ja todellakin, niitä pelejä niihin pelikonsoleihin saa myös käytettynä aika edullisesti....
Vierailija:
Eli esikoisPOJALLE ostetaan milloin mitäkin härveliä mutta tytölle ei mitään.Miten jos huomauttaisit miehellesi tästä epäkohdasta??
Keskustelkaa yhdessä rahan käytöstä, prioriteeteistä elämässä jne.Ja todellakin, niitä pelejä niihin pelikonsoleihin saa myös käytettynä aika edullisesti....
1. asuminen, ruoka, vaatteet, päivähoitokulut, bussilippu/auto, vakuutukset
2. harrastusvälineet ja vapaa-aika
3. ylellisyystarvikkeet, KUTEN PELIKONSOLIT
Mutta miehellä tää järjestys on
1. asuminen, auto, esikoispojan pelit
2. ruoka, lasten huvipuistot, lasten urheiluvälineet
3. vaatteet
4. aikuisten jutskat
5. tyttömäiset jutut
Hän perustelee pojan suosimisen sillä, että koska tyttö saa äitinsä luona naisellista hoivaa, niin pojalle pitää tarjota miehistä hoivaa. Eli hän ajattelee jotenkin niin, että äiti tekee vain kaikkea kivaa tytön kanssa, niin siksi hänen pitää tehdä pojan kanssa kivaa, jotta pojalla on edes " joskus" kivaa.
Mutta hän ei tajua sitä, että tuskin se tyttö haluaa pelata toista viulua vain siksi, että isänsä mielessä poikaa sorsitaan äidin luona.
No joo, ollaan me tästä juteltukin. Toisaalta tyttö haluaa lähinnä seuraa, peliseuraa, sylissä pitoa, yhdessä tekemistä. Poika keskittyy vaatimaan uusia pelejä.
Ja hmm - nyt tämän ketjun myötä paljastuu mun henk koht ongelman ydin. Kyse ei niinkään ole rahankäytöstä, vaan siitä, että pojalle ainoa " valuutta" on pelit. Hänelle ei riitä se, että hän saa seuraa tai että hänen kanssaan ollaan. Hän voi ihan hyvin sanoa " emmä nyt jaksa sun kanssa olla" . Mutta hänellä on taukoamatta näitä materialistisia vaatimuksia, kuin ne olisivat hänelle se ainoa rakkauden osoituksen muoto. Ja toinen on kilpailu, eli koko ajan pitää olla valtataistelu päällä, kuka määrää, kuka on paras.
Poika on kyllä ihan OK, mutta mulle on ihan vierasta toi uhoaminen ja kilpailu.
Siskollani on kolme poikaa, enkä heillä muista sellaista koskaan olleen. He olivat paljon " tyttömäisempiä" .
Ostin kummipojalle, koska eye-toy -peleissä hypitään ja heilutaan kameran edessä koko kehoa käyttäen, eikä vain istuta lattialla ja näprätä peliohjainta. Kehittää motoriikkaa ja tilallista hahmottamista. Pelit ovat bileissä myös hauskaa ohjelmaa koko perheelle ja vieraille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika on tottunut saamaan tahtonsa läpi, mitä peleihin tulee. Hän saa tahtonsa siksi läpi, koska mies ostaa niitä tavallaan myös itselleen.
Siis vastuu on aikuisen, koska eihän lapsella ole rahaa. Ymmärrän hyvin tuon pojan uhkailun, koska minulla on kaksi poikaa ja tuo toinen on yrittänyt kiristää ja uhkailla, jotta saa tahtonsa läpi. Joskus 5-vuotiaana hänellä oli tapana sanoa, että " jos en saa tuota, niin sitten minä suutun" . Ei hän enää niin sano, koska ymmärsi, että tuolla uhkailulla hän ei takuulla saa yhtään mitään ja se viimeinenkin mahdollisuus saada jotain poistetaan. Tuolle teidän pojalle ei ole koskaan sanottu näin, ehkä.
t. sen ensimmäinen vastaaja, kolmonenkohan tai jotain
Vierailija:
Ostin kummipojalle, koska eye-toy -peleissä hypitään ja heilutaan kameran edessä koko kehoa käyttäen, eikä vain istuta lattialla ja näprätä peliohjainta. Kehittää motoriikkaa ja tilallista hahmottamista. Pelit ovat bileissä myös hauskaa ohjelmaa koko perheelle ja vieraille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Poika on tottunut saamaan tahtonsa läpi, mitä peleihin tulee. Hän saa tahtonsa siksi läpi, koska mies ostaa niitä tavallaan myös itselleen.
Se uhkailu on sitä, että poika haluaa olla SEN VANHEMMAN LUONA, JOLLA ON WII. Hän haluaa tekeytyä sairaaksi, ettei tarvitsisi mennä eskaan, koska siellä ei ole wiitä. Hän ei haluaisi mennä käymään missään, missä ei ole wiitä. Hän haluaa, että kylään tulee ihmisiä joko pelaamaan wiitä hänen kanssaan TAI että hän voi näyttää, miten hyvin hän pelaa wiitä.
Ja hän jaksaa hokea tosi sitkeästi tota " nyt mennään kyllä ostamaan" -juttua. Yleensä kunnes mies ostaa, koska hän aina jossain vaiheessa antaa myöten.
Ehkä 100 euroa per lapsi. Siis ihan leluihin. Siihen päälle tulee tietty fillarit ja sukset ja muu tarpeellinen.
En ihan ymmärrä tuota lausettasi " pitää olla vimpan päälle" . Meillä on elektroniikka kyllä vimpan päälle, mutta se on miehen harrastus. Se ei ole vimpan päälle sen takia, että lapset niin haluavat. Laskettelukamat on vimpan päälle, kun en löytänyt niitä käytettynä. Fillarin ostan käytettynä, myös luistimet ja sitä rataa.
Jos meillä on jotain vimpan päälle on syy se, että meillä on varaa. Jos lapsi jotain haluaa, niin miksi ei ostaisi laatua, jos siihen on varaa?
Alue: Aihe vapaa
Kyllähän lapsilla on tänä päivänä hyvä olla omat pyörät, luistimet, sukset jne. urheiluvälineet. Mutta pitääkö niiden olla aina uusia, on sitten taas varallisuus kysymys.
Meillä on suurin osa vempaimista ostettu käytettynä, koska ei ne kerkiä niin paljon kulua yhdellä lapsella ennen kun ovat taas pienet. Eli kierrätys toimii.
Mikä tulee pelikonseleihin, niitä pelejä saa myös käytettyinä, sekä jotkuthan käyttää myös piraatteja....
No anyways, nämä sun miehen lapset taitaa olla poikia, kun näyttää olevan noi pelikonsolit niin suosittuja. Tyttöjä noi ei useimiten niin kauheasti kiinosta.
Vaatteet, siinä on sama juttu, niitä voi hommata myös käytettyinä, vaikka tosiasia on että laadukkaat ulkovaatteet esim. maksavat aika lailla mutta niitäkin voi ostaa edullisemmin alesta, käytettyinä, jne.
Oletko miettinyt että ehkä et halua että näihin lapsiin " investoidaan" nin paljon rahaa, kun se on sinulta pois tavallaan? Oletko mustis lasten saamaan rahalliseen huomioon??